maanantai 27. lokakuuta 2014

Blogin Facebook-sivu aktiiviseksi pienellä vaivalla

Oman blogin päivittäminen, kommenttien julkaisu ja niihin vastaaminen, sähköpostien lukeminen ja niiden kirjoittelu, kuvien räpsiminen ja julkaisu esimerkiksi Instagramissa, blogin Facebookin päivittäminen ym. ym. vievät tuhottomasti aikaa etenkin sellaisen bloggarin kohdalla, joka ei bloggaa kokopäivä- tai edes osapäivätyökseen, mutta joka haluaisi tehdä nämä hommat mahdollisimman hyvin. Jos ja kun aika ei riitä aina jokaiselle asialle, jotkut edellä mainituista blogin osa-alueista jäävät helposti hunningolle. Vaikka sen tietää itse, asialle on vaikea tehdä mitään, jos se aika ei tosiaan tahdo riittää.

Joku tokaisisi nyt tähän väliin, että sehän on vain järjestelykysymys. Ja niinhän se onkin!

En nyt tule kertomaan miten saatte mystisesti lisää minuutteja päiviinne, vaan lähinnä siitä, kuinka voitte käyttää ne nykyiset minuutit ehkä hieman fiksummin. Fokuksessa on ajankäytön lisäksi Facebook - tuo ehkä pahin aikavaras, jossa tulee roikuttua ihan liian monta minuuttia (tai tuntia) päivässä ilman sen suurempaa hyötyä.


Jos päivität blogisi Facebookia muillakin kuin uusilla postauksilla, olet ehkä huomannut seuraavan tapahtumaketjun:

Kirjaudut Facebookiin ja silmiesi eteen ilmaantuu päivityksiä ala-asteen luokkakaverin terveydentilasta, söpö kissavideo, jonka katsomisen jälkeen klikkaatkin jo entisen työkaverisi linkkaamaan lehtijuttuun turhan julkkiksen vieläkin turhemmasta gaala-asusta (katso kuvat! ja se oli menoa sinun osaltasi). Sen luettuasi heräät siihen, että jäit surffailemaan lehden sivuille "hetkeksi". Palaat takaisin Facebookiin ja vilkuilet sillä aikaa tulleet päivitykset, tykkäät siellä ja kommentoit tuolla. Kun olet aikeissa kirjautua ulos, muistat vihdoin miksi tulit koko Facebookin: sinunhan piti julkaista jotain blogin sivulla!

Siirryt sukkelaan blogisi sivulle sormet valmiina näppäilemäään napakan päivityksen. Mutta sitten päässäsi lyö tyhjää. Mitä ihmettä sitä sivulle kirjoittaisi? Vai pitäisikö laittaa jokin linkki johonkin fiksuun artikkeliin? Mutta mistäs sellaisen löytäisi tähän hätään? Tuskailet hetken ja yrität etsiä mielenkiintoista juttua linkattavaksi sivulla. Pian huomaatkin unohtuneesi lukemaan artikkelia ensi kevään sukkamuodista ja kiroat lepsun luonteesi. Ei kuin takaisin Facebookin puolelle ja uusi yritys. Nyt olet kuitenkin jo niin tympääntynyt koko päivitystouhuun ja sinulla alkaa olla jo kiire muihin menoihin. Meinaat jättää leikin kesken mutta sitten sinua harmittaa se, että viime päivityksestä on kulunut ihan liian kauan aikaa. Pakko laittaa nyt jotain! Päädyt kirjoittamaan vain "ihanaa viikonloppua, kultamurmelit!" Kaunis ajatus muttei ehkä juuri sellainen päivitys, kuin oisit toivonut.

Aavistus siitä, että todennäköisesti tilanne olisi tämä, saa monet pidättäytymään blogin Facebookin aktiiviselta päivittelyltä.

Tilanteen ei kuitenkaan tarvitse olla ollenkaan tämän näköinen! Voit saada blogillesi hyvinkin tiheään tahtiin päivittyvän Facebook-sivun ilman, että homma menee ollenkaan yllä kuvatun kaltaiseksi. Kaikessa yksinkertaisuudessaan homma menee näin: käytät esimerkiksi kerran viikossa, kerran kahdessa viikossa tai vaikka kerran kuukaudessa esimerkiksi puoli tuntia, tunnin päivitysten suunnitteluun. Samassa sessiossa myös ajastat päivitykset niin, että sinun ei tarvitse edes vilkaista blogisi Facebookia ennen seuraavaa suunnittelukertaa (no tietenkin kannattaa vilkaista saadut kommentit sun muut jaot).

Suunnitelma
Suunnittelussa auttaa, jos teet kerran vaikka ihan paperille tai Exceliin suunnitelman siitä, minkälaisia päivityksiä blogisi sivuilla nähdään minäkin päivänä. Esimerkiksi maanantaisin linkkaat aina jonkin vanhan postauksen arkistojen kätköistä. Tiistaisin julkaiset aamupäivällä blogisi aihepiiriä läheisesti liippaavan ajankohtaisen uutisen meiltä tai maailmalta. Illalla on vuorossa uusimman postauksen linkkaus. Keskiviikkona jaat hauskan kuvan ja päivän toisena päivityksenä linkkaat vielä sen saman uuden postauksen kuin tiistainakin. Torstaina esität seuraajillesi kysymyksen. Tajusitte varmaan jo pointin.

Tämän suunnitelman perusteella voit sitten helpommin valita päivitysten sisällön, kun sinulla on jo tiedossa, mitä päivitykset käsittelevät. Sinun ei tarvitse joka suunnittelusessiossa miettiä, minkä tyyppistä juttua laitat ulos milloinkin. Kun joskus netissä surffailessa löydät jutun, kuvan tms., jonka voisit blogisi Facebookissa julkaista, tallennat sen vaikka kirjanmerkkeihin. Näin sinun ei tarvitse aina saman tien painella Facebookiin julkaisemaan hyvää juttua ja jättää kesken sitä, mitä ikinä olitkaan tekemässä. Lisäksi päivitysten tekemisen hetkellä sinulla on varasto, josta voit ammentaa sisältöä.

Ajastus
Voit tehdä päivitykset kerralla suoraan Facebookiin, kunhan muistat ajastaa ne. Teet päivityksen aivan normaaliin tapaan mutta julkaisun sijasta ajastat ne ilmestymään tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan. Tämä tapa sopii hyvin silloin, kun sinulla ei ole hirveää määrää päivityksiä tulossa. Ajastuksen saat asetettua tästä.



Vasemman alareunan kellokuvakkeesta klikkaamalla saa näkyviin päivämäärä- ja kellonaika-asetukset. Niistä muutoin normaalisti tehty päivitys ajastetaan myöhemmäksi. Lopuksi painat oikeasta reunasta sinistä ajastusnappia (tässä schedule).

Toinen vaihtoehto on käyttää jotakin tätä varten suunniteltua työkalua, joita saa ilmaiseksi ja etenkin maksusta. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon vaikka suosittu Hootsuite. Kaikki työkalut toimivat suht samalla periaatteella: teet päivitykset valmiiksi työkalua käyttäen, ajastat ne ja sitten homma hoituukin automaattisesti.

Muuta huomioitavaa:
  • Jos sinulla on muitakin kuin Suomessa tai lähialueilla asuvia seuraajia, päivityksiä ei kannata julkaista vain Suomen aikaan säädylliseen aikaan. Välillä kannatta ajastaa päivityksiä myös yölle, sillä ne voivat tupsahtaa kaukofanisi Facebook-feediin keskellä kirkasta päivää.
  • Julkaise rohkeasti uudestaan jo aikaisemminkin julkaistuja päivityksiä. Jälleen kerran, ihmisten muisti on lyhyt. Lisäksi päivitysten valtavassa tulvassa sinun julkaisusi on todennäköisesti mennyt aika monelta seuraajaltasi täysin ohi.
  • Jos käytät edellä kuvattua viikkosuunnitelmaa päivitysten sisällöstä, älä turhaan murehdi sitä, että ihmiset pitävät sinua ja blogisi Facebookia jotenkin ennalta- arvattavina. Kukaan ei oikeasti huomaa rytmiäsi, tai vaikka huomaisikin, niin Facebookin "informaatiotulvassa" sillä ei ole mitään merkitystä. 
  •  Jos et jo sitä keksinyt, niin tällä taktiikalla päivittelet huolettomasti myös muut sometilit! Ohje toimii siis muuhunkin kuin Facebookiin. 
Tämä tyyli on minulle tuttu (ja toimiva) monista työprojekteista. Oman kirjoitukseni innoittamana taidan ottaa myös tälle blogille vastaavan päivitystavan käyttöön, sillä Facebook on jäänyt ihan hunningolle tuon alussa kuvatun tapahtumaketjun mukaisesti!

perjantai 17. lokakuuta 2014

Kirjoja bloggaajille

Viimeisimmässä kuukausikatsauksessa mainitsin yhden uunituoreen blogioppaan ja sen innoittamana päätin pyhittää yhden postauksen bloggareille suunnattuille opuksille. Niitähän on ilmestynyt jo muutama suomeksi ja vino pino englanniksi.

Moni bloggaamisesta kertova kirja on suunnattu hieman muille tahoille, kuin esimerkiksi lifestylebloggareille, jotka eivät ole heti tänään rakentamassa mitään brändiä omasta blogistaan ja itsestään - ainakaan tietoisesti ja näillä termeillä. Mutta onneksi tilanne on muuttunut ja voit lukea myös sellaisia kirjoja, joissa ei höpistä yritysblogeista yhtään mitään. Myös menestyneet bloggarit itse ovat kirjailleet teoksia, joissa he jakavat sukseensa salaisuuksia.


Blogikirjoista voi löytää kaikenlaista tietoa niin blogin rakentamisesta kuin lukijoiden hankkimisesta ja yhteisön rakentamisesta blogin ympärille. Lisäksi blogikirjoissa sivutaan usein myös muita bloggarin tärkeitä työkaluja, kuten Facebookia, Instagramia, ym. somejuttuja. Mutta kun on yhden kirjan lukenut, niin seuraavat tarjoavatkin melko paljon samaa sisältöä. Ei siis kannata odottaa, että jokainen uusi blogiopas tarjoaisi jotain uutta ja mullistavaa. Niistä voi löytyä uusia ja ihmeellisiä pointteja mutta myös paljon samaa vanhaa tietoa. Teknisten tarinoiden kirjoittaminen on aina helppoa mutta se tieto myös vanhenee nopeasti, harmillista kyllä. Siksi sellaiset kirjat, jotka kertovat kuinka asennat sitä sun tätä ja jotka eivät ole uunituoreita painoksia, voivat tuntua jo aikansa eläneiltä. Niistä voi kuitenkin löytyä ihan hyödynettävääkin tietoa, kun skippaa kaiken tekniikan.

Nopeasti vanhenevan tiedon vuoksi blogikirjan kirjoittamisen sijasta blogin pitäminen vastaavista aiheista on helpompi veto. Kirjoja kun suunnitellaan ja kirjoitellaan hyvissä ajoin ennen niiden julkaisua - myös e-kirjoja. Koska paljon samaa tietoa löytyy netistä täysin ilmaiseksi, blogikirjan ostaminen ei ole ehkä ensimmäisenä mielessä.

Kokosin myös tähän muutaman niin suomeksi kuin englanniksikin kirjoitetun bloggareille suunnatun kirjan, joita voi ostaa tai hyvällä tuurilla lainata myös kirjastosta. Tämä ei ole mikään kirja-arvostelu, sillä yhtä lukuunottamatta en ole itse kirjoja lukenut. Jos teistä kuitenkin joku pitää kirjojen lukemisesta, ihan oikeiden ja e-kirjojen, niin tästä postauksesta voi löytyä jokin uusi ja mielenkiintoinen kirjahyllyntäyte pölyä keräämään!

Blogimarkkinointi: Blogilla mainetta ja mammonaa Katleena Kortesuo ja Jarkko Kurvinen 
Kirjan nimi houkuttelee varmasti monia tai sitten se on liian raflaava. Se opastaa ammattimaiseen bloggaamiseen ihan käytännön tasolla, ja ammattimaisuus tässä yhteydessä tarkoittaa nähtävästi mm. sitä, kuinka blogilla voi esimerkiksi tienata rahaa tai muuta mukavaa. Kirjan nettisivuilta voit kurkistaa esimerkiksi sisällysluetteloon, josta saa hyvän käsityksen siitä, mitä luvassa on. Arvio kirjasta löytyy mm. Mari A:n kirjablogista.

Tätä kirjaa olen itsekin hieman lueskellut lähinnä sen helpon saatavuuden vuoksi. Sen voi toki ostaa tai sitten lainata kirjastosta. Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista sen saa kätevänä e-kirjana. Oma lukureissuni tyssäsi alkuvaiheessa siihen, että tämän tason kirja alkoi blogin perustamiseen liittyvillä neuvoilla. Itse näkisin ja toivoisin, että blogimarkkinoinnista oppimaan kiinnostunut lukija olisi sen bloginsa jo saanut pystyyn eikä olisi ihan ummikko blogin pystyttämiseen liittyvisssä toimenpiteissä. Suosittelen siis skippaamaan alun itsestäänselvyydet, jos kirjaan tartut. Kirjassa on myös asiaa mm. organisaatiobloggaamisesta, mikä voi olla hieman off-topic. Senkin vuoksi kirjaston kirja on suositeltava.

***

Blog by the Book Miki Toikkanen ja Noora Kananen
Tämä on se uusi kirja, josta siis jo mainitsin. Se saa pointseja siitä, että ääneen on päästetty alan varsinaiset asiantuntijat, eli bloggarit itse. No mitä he sitten kertovat? He jakavat vinkkejä vasta blogista haaveileville tai jo pitkälle ehtineille. Bloggareita on 17 eli vinkkejäkin uskoisi olevan laidasta laitaan.

Kovin paljoa tietoa ei kirjan sisällöstä löydy googlaamalla, sillä mukana olleet bloggarit ovat kirjoitelleet lähinnä julkkaribileistä tai ihmetelleet oman osuutensa kuvasaldoa. Se nyt on ihan, että juonta ei paljasteta, koska kirjaa halutaan myydä. Mutta esimerkiksi Focus on Fashion -blogissa on sanottu muutama ihan mielenkiintoinen sananen kirjasta ja sen sisällöstä. Kirjaa saa kirjastoista (varaudu jonottamaan) tai ihan tekemällä ostoksia kirjakaupassa.

***

Ihan hyvä ja ilmaiseksi ladattava blogiopas oli myös Bloggaajat ja sosiaalinen media -opas, jonka minäkin lukaisin.

***

Sitten kun siirrytään kansainvälisille vesille, blogikirjojen tarjonta suoranaisesti räjähtää. Jos "blogilla mainetta ja mammonaa" kuulostaa sinusta jotenkin lennokkaalta tai epäilyttävältä, huomaat pian olevan hyvin kesy Ameriikan kirjojen nimien rinnalla. Niissä yleisenä teemana on se, kuinka voit ovelasti myydä blogillasi ja tienata kuusinumeroisen summan voudessa kirjoittajan tapaan.

Tässä muutamia nimen perusteella mielenkiintoisia poimintoja Amazonin valtavasta blogikirjojen valikoimasta:

Blog, Inc.: Blogging for Passion, Profit, and to Create Community Joy Deangdeelert Cho
Everything But the Posts: Tips, Advice, and Templates from a Blogger Who Has Been in Your Shoes Becca Ludlum
How to Blog for Profit: Without Selling Your Soul Ruth Soukup
How to Find a Profitable Blog Topic Idea Steve Scott
Write Blog Posts Readers Love: A Step-By-Step Guide Henri Junttila
The Ultimate Guide to Blogging: What to Write About, How to Promote Your Blog, & How to Make Money Blogging Mike Fishbein

Amazonissa on hyvä tutustua englannin kielisiin blogikirjoihin, koska niistä on yleensä kirjoitettu paljon arvioita. Näiden arvioiden perusteella voi sitten miettiä, onko kirja tilaamisen arvoinen. Monet niistä ovat todella halpoja, joten tuskin sitä itku pääsee, vaikka huonon kirjan olisi tilannutkin.

Oletko sinä lukenut blogikirjoja? Mitä suosittelisit ja miksi?

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Kuukauden blogi lokakuu 2014: 365 päivää Karoa

Lokakuun blogina haluan esitellä teille blogin nimeltä 365 päivää Karoa ja bloggari Karoliinan. Tällä kertaa esittely ei tapahdukaan haastattelun muodossa, vaan blogia analysoidaan ja vinkkejä jaellaan lähinnä lukijoiden määrän kannalta. Voit kuitenkin löytää tästä uuden blogin lukulistallesi! Sama meininki on nähty jo helmikuun blogin kohdalla. Sinäkin voit kertoa näkemyksiäsi, sillä ne ovat aina tervetulleita.


Annetaan Karoliinan ensin kertoa blogistaan:

Olen kirjoittanut blogiani viime vuoden joulukuusta lähtien. Rekisteröityneitä lukijoita minulla on Bloggerin kautta seitsemän, Blogilistalla kaksi ja Bloglovinissa yksi. Osa lukijoista voi lukea useamman kanavan kautta. Bloggerin omien tilastojen mukaan kuukausittaiset kävijämäärät ovat 500-800 kävijän luokkaa, mutta suuri osa niistä voi olla ja todennäköisesti on robottien klikkauksia. Kirjoitan mielestäni mielenkiintoisella tavalla, mutta en tiedä onko aiheeni tylsiä, blogin ulkoasu huono, vai mikä mättää, kun lukijoita ei vaan tule lisää.
Aloitin blogin kiltteysteemalla: kirjoitin siis siitä, mitä hyvää tein muiden ihmisten eteen. Huomasin kuitenkin nopeasti, että haluan kirjoittaa laajemminkin omasta elämästäni ja pohtimistani asioista. Blogini pääpaino on siis pohdiskeluissa ja kuulumisten kertomisessa. Välillä kirjoitan hieman keveämmistä aiheista, esim. resepteistä tai kauneudenhoidosta, mutta sen tyyliset jutut ovat marginaalissa. 

Lukijoiden määrään ei vaikuta vain yksi seikka, jonka muuttamalla tilanne korjaantuisi. Se on monien asioiden summa ja yleensä lukijat tarvitsevat vain aikaa löytääkseen blogiin. Mitään yksittäistä asiaa, joka mielestäni blogissa tulisi muuttaa lukijamäärän kasvattamisen vuoksi, en keksi. Ja hyvä niin. Erilaisia pikkuasioita voi sitten kokeilla muuttaa ja katsoa, mitä vaikutusta niillä on.


Blogin sisältö 
Blogin postausten sisällöllä on tietenkin olennainen rooli lukijoiden houkuttelussa mutta yksinään se ei määrittele blogin suosiota ja lukijamäärää.

Karoliinan blogin juttuvalikoima on melko kirjava: on kuulumisia, vinkkejä ja hauskoja analyyseja ja pohdintoja. Blogin punainen lanka ei ole selkeästi vielä löytynyt täysin, mikä on ihan ymmärrettävää. Kaikkea on kiva kokeilla.

Kirjoitustyyli itsessään pitää hyvin otteessa eli bloggari on selkeäsit taitava kirjoittava. Nämä taidot tulevatkin parhaiten esille juuri muissa kuin kuulumisia käsittelevissä jutuissa.

Jotenkin itse näkisin mielelläni blogin jatkossa enemmän pohdiskelupostauslinjalla, jota edustaa hyvin juttu nimeltä Kielteinen minäpuhe. Kaikkia ei voi sillä linjalla miellyttää, mutta eipä tarvitsekaan. Samalla linjalla voi toki jatkaa tai sitten voi miettiä, olisiko omasta elämästä kirjoittaminen ja pohdinnat sittenkin kahden erillisen blogin paikka. Päiväkirjamainen tyyli, jota edustaa mm. tämä juttu, ei ehkä ole se paras kaveri pohdinnoille, jotka ovat saaneet mukavasti kommentteja blogissa. Vai voisiko omassa elämässä tapahtuneista jutuista aina relevantilla aasinsillalla tehdä myös pohdintapostauksen? Siinä yhdessä postauksessa yhdistyisi molemmat: omasta elämästä kertominen ja pohdiskelut.



Esimerkiksi tässä jutussa on sekoitettu kahta aihetta: Euroviisuja ja kuntosalia. Kummastakin olisi saanut erilliset, hieman syväluotaavammat jutut. Silloin lukijakin saa varmasti paremmin otetta blogista ja lukee kätevän pikku postauspakkauksen kokonaisuudessaan läpi. Nyt joissain jutuissa tyyli on hieman aiheesta toiseen pompahteleva, niin kuin blogin suurempi linjankin on.

Päiväkirjamainen postaaminen on parhaillaan silloin, kun juttuja oikeasti tulee lähes päivittäisellä syötöllä tai sitten välipäivien tapahtumia paikkaillaan postauksissa. Silloin tällöin julkaistut kuulumiset tyyliin mitä tein, missä ja kenenkin kanssa ovat ongelmallisia siinä mielessä, että silloin kertoo hyvin vähän melko triviaalia tietoa itsestään, mikä taas ei kiinnostaa kovin montaa. Lukijan täytyy saada tutustua bloggariin kunnolla tai hän lähinnä ärsyyntyy (jos edes lukee) silloin tällöin kerrotuista päivän tapahtumista.

Blogissa oli alkuvaiheessa kiltteys-teema, joka sai väistyä muutaman postauksen jälkeen muiden aiheiden tieltä. Kiltteys on ehkä hieman rajoittava teema – tai sanotaan näin, että hyvien postausten eteen saa nähdä ehkä hieman enemmän ajatustyötä – ja koska se ei kestänyt kauaa, se ei vaikuta oikeastaan yhtään blogin yleisilmeeseen, vaikka sen lukisi kokonaisuudessaan. Alun aihemuutos ei siis ole probleema.


Kuka, mitä, hä? 
Kun kirjoittelee omista tekemisistään ja etenkin näin osa-aikaperiaatteella, itsensä kannattaa esitellä hyvin. Blogiin voisi lisätä tietoa minusta –osion vaikka sinne ota yhteyttä –sivun viereen. Silloin blogiin eksynyt uusi lukija voi helposti selvittää, kenen juttuja hän on oikein lukemassa. Muutoin bloggari voi jäädä melko vieraaksi, kun päiväkirjakaan ei ole jatkuvan sorttinen.

Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, millaisen kuvan blogiin tupsahtanut kävijä saa heti ensimmäisten sekuntien aikana. Hän silmäilee tietenkin bannerin, oikealta bloggarin naaman ja esittelyn, ja tietenkin myös ensimmäisenä nököttävän postauksen otsikon. Ehkä hän skrollailee myös hieman pidemmällekin blogiin. Tässä blogissa ei saa nopeasti käsitystä siitä, mitä lukijalle olisi tarjolla. Siksi kannattaisi tehdä pieni esittelyosio yläpalkkiin oikealla olevan infon lisäksi.

Kuvapuoli 
Päiväkirjamaisesti kirjoittaessa teksti tarvitsee paljon tukea kuvista, jotka saavat tekstin elämään. Muutoin toisen päivästä lukeminen voi olla hieman puisevaa, vaikka monia kiinnostaakin kurkistella toisten elämään. Silti kuvat ovat oleellinen osa tirkistelyä. Esimerkiksi ruokaohjeissa jäin kaipaamaan kovasti valmiin annoksen kuvaa ja muutenkin juttuihin voisi ujuttaa enemmän aiheeseen liittyviä kuvia. Tiedän, että kuvat eivät ole helppo nakki mutta sopii yrittää. Kuvat ovat uusimmissa jutuissa sopivan isoja ja selkeitä, siitä pointsit.

Vaikka kuvia ei ajateltaisikaan päiväkirjan lisukkeena, niiden on oltava houkuttelevia ja jotenkin aiheeseen liittyviä. Moni blogiin eksynyt selailija vilkaisee kuvat ja niiden perusteella ei aina voi tehdä päätelmiä itse sisällöstä.


Ulkokuori 
Blogin ulkoasu on simppeli, mikä on aina plussaa. Otsikoissa ja postausten fontissa on käytetty hieman muita kuin ihan tavallisia fontteja. Ne tietenkin tekevät ulkoasusta siltä osin muista erottuvan ja vähemmän "tylsän" mutta yleensä näissä jutuissa tylsyys on se paras ratkaisu. Esimerkiksi otsikoiden fontin kanssa minulla oli välillä lieviä vaikeuksia. Tämmöinen pieni ja vähäpätöinen asia, kuin vaikeaselkoinen otsikko, voi olla joillekin suuri syy skipata blogi heti kättelyssä.

Panostus blogin ulkopuolella 
Blogin jutut voivat olla vaikka kuinka timanttista tavaraa, mutta jos niitä ei yritä altistaa mahdollisimman monelle silmäparille, ne jäävät ilman lukijoita. Ei kannata odottaa, että ihmiset löytävät blogiin, vaan kannattaa levittää itse tietoa blogista. Tämä on siis se tärkein asia, joka vaikuttaa lukijoiden määrään. Tämmöinen voi tuntua hieman spämmäämiseltä mutta ei se ole sitä, kun sen tekee oikein. Hyviä kikkoja on kommentoida sellaisiin blogeihin, joiden lukijoiden olettaa olevan myös oman blogin kohderyhmää. Kommentoinnissa voi käyttää harkiten tätä taktiikkaa.

Karoliinan kannattaisi ehdottomasti kokeilla myös vieraskirjoittamista, sillä juuri tuollaisia pohdintajuttuja voisi saada hyvin läpi muissa paljon suosituimmissa, mutta kuitenkin samankaltaisissa blogeissa.

Blogilista ja Bloglovin tästä blogista jo löytyvätkin, mikä on hyvä. Niihin ei kuitenkaan kannata luottaa liikenteen pääasiallisina lähteinä. Muutkin vastaavat tahot kannattaa tietenkin hyödyntää. Myös muut somekanavat kannattaa luoda, sillä niiden kautta voi kerätä lisää yleisöä, joka sitten löytää tiensä blogiinkin. Blogilta löytyykin jo Instagram mutta se ei tule esiin ainakaan etusivulla. Siitä voisi näkyvämmin laittaa merkkiä blogiin, samoin kuin blogin sometileistä – sitten kun niitä on.

Yhteenveto 
365 päivää Karoa on oikein kelpo blogi, jonka pienoinen suosio voi olla monien asioiden summa. Mitään yhtä siihen mahdollisesti vaikuttavaa syytä ei ole ja se onkin hyvin lohdullista, vaikka konkreettisten tee näin –ohjeiden puuttuminen voi bloggarista itsestä tuntua turhauttavalta. Jos Karoliina lähtee tekemään muutoksia blogiinsa, ne kannattaa ottaa kokeiluna: jos hän lähtee muuttamaan postausten aihepiiriä enemmän pohdiskelevaan suuntaan ja unohtaa kuulumiset, hänen kannattaa ehdottomasti seurata tilanteen kehitystä. Tuliko lukijoita lisää ja viihtyivätkö he kauankin?

Kun lukijamäärästä kerran ollaan kiinnostuneita, kannattaa ehdottomasti asentaa blogiin Google Analytics. Se on paljon luotettavampi, kuin Bloggerin oma laskuri, ja lisäksi sillä voi seurata kävijöiden käyttäytymistä: missä jutuissa he viihtyivät kauan ja mitkä skipattiin nopeasti?

Avainsanana on myös linkkien jättäminen muualle nettiin eli blogia pitää viedä aktiivisesti potentiaalisten lukijoiden luo, eikä odottaa heidän ilmaantuvan paikalle. Kun tällaista jaksaa vähän aikaa, se maksaa itsensä takaisin. Lukijat alkavat itsekin linkkailemaan netissä lukemaansa blogiin siellä sun täällä. Se on kuin lumipalloefekti ja kävijämäärä alkaa kasvaa.

Kiitos Karoliinalle bloginsa esittelystä ja kiinnostuksesta! Tuliko sinulle mieleen jotain vinkkejä, joita voisit antaa?


Kuvat: 365 päivää Karoa

torstai 2. lokakuuta 2014

Blogikuukausi: Syyskuun sanonnat

Jestas, on jo lokakuun toinen! Ajantajuni hämärtyisi varmasti ihan kokonaan, jos minulla ei olisi näitä kuukausikatsauksia pitämässä minua edes hieman kärryillä. Jos haikailet menneiden perään, niin lukaisepa tämä juttu syyskuun sadosta:



Kuukauden "selkeä" rajanveto 
Kyllä oli naurussa pidättelemistä, kun Indiedaysilta tuli sähköpostiin kirje eräänä kauniina (?) syyspäivänä: sivusto uudistuu lokakuussa. Luvassa on kaksi erillistä sivustoa, ja niiden nimien perusteella Indiedaysilla on lähdetty halkomaan hiuksia: Indiedays Styles & Trends ja Indiedays Living & Lifestyle. Näille kahdelle blogisuuntaukselle onkin syytä tehdä erilliset portaalit, niin eri maata ne ovat! Minulla on aina ollut ongelmia, kun yritän ID:ssä lukea tyyli ja trendi -juttuja ja sitten se lifestyle tulee aina häiriköimään! No ok, vakavoidutaan. Jaolla tavoitellaan kahta eri lukijakuntaa, nuoria ja varttuneempia (mitkä ikinä ne ikärajat ovatkaan). Ihan mielenkiinnolla jään odottelemaan, mitä tästä seuraa. 

Kuukauden harmitus
No johan oli taas itsellä taivastelua ja silmien pyörittelyä tuossa kuun puolivälissä, kun lukaisin Plusmimmi-blogista tämän Lupa loukata -postauksen. Neitihän näytti mekkossaan aivan helkkarin hyvältä. Tämä harmitus oli suuri senkin vuoksi, että se ei liittynyt vain nettiin, jossa osalla ihmiskunnasta on tapana törttöillä.

Kuukauden mustaa valkoisella
Syyskuussa näki päivänvalon myös Blog By the Book -blogiopas. Kirja on ollut mielestäni todella vähän esillä, vaikka odotin suurtakin näkyvyyttä. Kirja sanoo olevansa "ensimmäinen suomalainen opas bloggauksen saloihin" mutta itse olen ainakin lukenut (no okei, vaan ekan kappaleen, kun oli niin kuivaa tekstiä) myös toisesta suomalaisesta blogioppaasta. Kirjaa saa kaupoista ja kirjastostakin kai, jos olet kiinnostunut. Opas voi olla hyödyllinen mutta en osaa tarkemmin sanoa, kun en ole tutustunut. Kirjoissa oleva tieto kun tuppaa vanhentumaan näissä asioissa hemmetin nopeasti, mutta ilmeisesti kirjassa käsitellään suuria linjoja, jotka voivat olla pitkäikäisempiä. 

Kuukauden jäätävä haaste
Sinäkin varmaan bongasit syyskuussa blogeissa sun muualla erään haasteen, johon liittyi yksi ainakin minun syvästi inhoamista asioista: kylmä vesi. Jääkylmä, jos tarkkoja ollaan. Ice Bucket Challenge oli etenkin julkimoiden suosikki mutta aika moni bloggarikin kaatoi ämpärillisen vettä niskaansa. Huvikseenhan sellaista ei puuhailtu, vaan taustalla on hyväntekeväisyys. Lisätietoa ja taidonnäytteen löydät Meriannen mielissä -blogista.  

Kuukauden horteesta herääminen
Syyskuu oli kuulkaas aika aktiivista aikaa blogeissa. Oli portaalien fuusioitumista, kaikenmaailman Nellykekkeriä, yhteistyökampanjoita, blogimuuttoja ja ylipäänsä paljon postauksia sekä kommentointia. Blogeilla on talviunien sijasta vähän sellaiset kesäunet, joista herätään sitten tässä elo-syyskuussa. Kesällä, kun olisi sitä kuuluisaa luppoaikaa, blogeja ei niin aktiivisesti päivitellä. Monet sanovat, että turha päivitellä kun lukijat ovat lomilla, mutta tuskinpa he ovat netistä vieroittautuneet kesälläkään. Jos ovat mökillä, niin sielläkin nenä kiinni kännykässä ja netissä mennä vipeltävät. Sitten kun tulee syksy ja talvi ja muut sysipimeydet, niin johan alkaa tapahtua. Silloin on kyllä kaikenlaista muutakin ohjelmaa, kuten koulua ja työtä. Ehkä pieni stressi ja kiire aiheuttaa sen, että blogissakin saa aikaan parempaa jälkeä, vai mitä?

perjantai 26. syyskuuta 2014

Blogin nimen vaihtaminen - kannattaako se?

Yksi bloggaajan uran vaikeimmista hetkistä on monilla siinä ihan alkutaipaleella: nimen keksiminen on yllättävän vaikeaa puuhaa ja siihen saattaa vierähtää viikkoja. Kaksi nimen keksimiseen liittyvää postaustani ovat blogini suosituimpia juttuja, joten olen hyvin selvillä siitä, että blogin nimeä pengotaan Googlestakin asti montaa kertaa joka päivä.

Voihan tietenkin olla niin, että nimi tupsahtaa mieleen melko helpolla. Mikäs sen mukavampaa, sillä silloin varsinaisen homman, eli bloggaamisen, pääsee aloittamaan. Nimeksi voi kummassakin tapauksessa valikoitua jokin todella mahtava kandidaatti tai sitten sellainen semihyvä "kun en muuta keksinyt" –räpellys.

Oli nimeäminen sitten helppo tai tuskallinen prosessi, jossain vaiheessa alussa hyvältä tuntunut nimi voi muuttua vähemmän ihanaksi. Ehkä se ei enää sovi blogin imagoon, sen merkitys ei aukea lukijoille, se on liian samanlainen kuin muut, tai jokin muu nimi on vain alkanut tuntua niin hemmetin paljon paremmalta. Toisilla on tapana vaihtaa blogin nimeä kuin sukkia ilman suurempia tunnontuskia. Mutta miksi blogin nimen vaihtamista sitten pitäisi mietiskellä vähän pidempään? No, koska lopputulos voi olla

1. menestys

2. katastrofi

Jotta tulos olisi enemmän ykkösvaihtoehdon kaltainen, muutamiin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota ennen kuin kirjailee uutta nimeä rakkaalle blogilleen. Ongelmakohtiin tutustutaan tässä postauksessa parin esimerkkitapauksen avustuksella: vierailevina tähtinä nähdään blogit Miau's Life ja D-Day, joiden kanssa olen käynyt mielenkiintoisia nimenvaihdoskeskusteluja viime aikoina.



Tapaus Miau's life
Lähtötilanne: 
Miau's life on parivuotias blogi, joka keskittyy muotiin, kauneuteen ja lifestyleen. Sillä on useampi tuhat uniikkia lukijaa viikossa. Bloggaria on alkanut ärsyttää blogin monimutkainen nimi: Miau´s life, miaus life, miauslife. Kirjoitusasusta on siis epäselvyyttä. Bloggari siis miettii, onko nimenvaihdos järkevää, kun lukijoita on jo mukavasti. Löytääkö kukaan blogiin enää? Hän huomauttaa, että mm. Julia Toivola vaihtoi onnistuneesti blogin nimeä, vaikka lukijoita oli varmasti enemmän. Uutena nimenä voisi olla esimerkiksi Mia K. Tai By Mia K. bloggarin nimen mukaisesti. Nämä vaihtoehdot olisivat yksinkertaisempia, kuin Miau's life.

Vastaukseni: 
Miau's lifelle sanoin heti, että älä vaihda nimeä, sillä nykyinen nimi on erilainen ja se varmasti muistetaan. Mia K. Tai By Mia K eivät jää niinkään mieleen siksi, että todella moni on nyt mennyt vaihtamaan blogin nimen omaan nimeensä. Jos nimeen haluaa sellaista ammattimaisempaa ja vakavampaa otetta (sellaisen kuvan näistä by - blogeista saa helposti), niin lisäisin oman nimen jo olemassa olevaan nimeen, siis ainakin banneritasolla: Miau's life by Mia K. Blogista voisi edelleen kuitenkin puhua pelkkänä Miau's lifena. Aika monihan on päätynyt tähän ratkaisuun.

En huolestuisi oikeinkirjoitusasiasta tässä tapauksessa. Heittomerkillä tai ilman, yhteen tai erikseen - blogi löytyy kuitenkin Googlesta. Samanlaisia kirjoitusasullisia ongelmia voi tulla uuden nimenkin kanssa. Tärkeintä on, että bloggari määrittelee itse, mikä on oikea muoto nimestä. Englanniksi kirjoitetut nimet menevät osalla lukijoista aina pieleen. Pink Bubblestakin on kirjoitettu vaikka mitä versioita.

Oli nimi mikä hyvänsä (tai no ei ihan mikä tahansa, vaan sellainen erottuva kuten Miau's life), niin lukijat oppivat nopeasti tuntemaan blogin sillä nimellä. Siitä tulee vähän kuin brändi. Brändiä ei kannata heppoisin perustein lähteä muuttamaan muuksi.

Julia Toivola ja muutama muu ovat onnistuneet nimenvaihdossa, mutta nyt oman nimen käytössä on menossa jokin buumi, ja erottumaan sillä ei pääse. Omalla kohdallani bloggarin nimeä kantavat blogit eivät herätä niin paljoa mielenkiintoa, kuin hieman toisin nimetyt blogit (siis jos puhutaan pelkän nimen ja bannerin perusteella arvion tekemisestä, mikä on aika yleistä blogissa ensi kertaa vierailevien kohdalla, koska ne näkyvät heti kättelyssä). Ne ovat hieman tylsiä. Persoonallinen Miau's life jättää jotakin arvailujen varaan.

Huomautin myös siitä, että jos bloggari päätyy nimen vaihtoon, niin osoitteiden olisi hyvä vaihtua vastaamaan uutta nimeä, samoin kuin kaikkien muiden blogiin liittyvien tilienkin. Siinä on oma rumbansa, eikä nimenvaihto ehkä aina onnistu.

Kehotin myös tarkastamaan blogin analytiikasta, kuinka paljon ihmisiä blogiin tulee googlaamalla sen nimen. Todennäköisesti sieltä tulee perille asti aika monta niitä kirjoitusvirheellisiäkin. Aika moni lukija kirjoittaa Googleen pelkän nimen, jonka muistaa hyvin. He eivät ole tallentaneet osoitetta kirjanmerkiksi tai seuraa blogia muuta kautta. Lyhyesti sanottuna: Miau's life on ainakin sellainen nimi, joka jää mieleen, jos blogista ei muita tuntomerkkejä muista.



Tapaus D-Day (ent. Tipulandia)
Lähtötilanne: 
Tipulandia on muutaman kuukauden ikäinen lifestyleblogi, joka on kuitenkin jo ehtinyt Indiedaysin alle. Bloggari toteaa kuitenkin seuraavaa blogin nimestä: "Apua." Hänen kutsumanimensä on Tipu mutta muut eivät sitä tiedä. Hän pelkää ihmisten jättävän blogin lukematta nimen takia, sillä se viittaa enemmän "farmiaiheeseen kananpoikineen", kuin lifestyleen. Tilannetta pahentaa vielä se, että kaikki tuntevat Pupulandia-blogin, jonka matkijaksi hän nyt saattaa leimautua ihmisten silmissä. Uutena nimiehdotuksena on mm. Looked by Diana, joka pohjautuu myös bloggarin omaan nimeen. Vaikka nimi ei periaatteessa meinaa mitään, se viehättää bloggaria enemmän kuin Tipulandia.

Vastaukseni: 
Toisin kuin Miau's lifelle, niin Tipulandialle sanoin, että vaihtamista kannattaa tosissaan harkita, jos mieli tekee. Tässäpä pari syytä, miksi minä puoltaisin vaihtoa:

Blogi on ollut olemassa vasta muutaman kuukauden, joten nimi ei ole iskostunut vielä tuhansien ihmisten mieleen. Myöhemmin nimen vaihtaminen tulisi olemaan vielä vaikeampaa.

Tipu-sanaan liittyvät mielikuvat eivät tosiaan vastaa blogin sisältöä, ja jos sanan alkuperä ei ole lukijoiden tiedossa, asioiden yhdisteleminen oikealla tavalla ja nimen alkuperän selvittäminen on hankalaa. (En ollut lukenut aikaisemmin tätä blogia ja pelkän nimen perusteella ajattelin sitä ensin jostain syystä äitiblogiksi.)

Pupulandia on tosiaan painava syy vaihdolle. Esimerkiksi Google ehdottaa heti Pupulandiaa, kun sinne kirjoittaa Tipulandian nimen. Itse en niinkään pelkäisi tulevani leimatuksi matkijaksi, vaikka sekin tietenkin tuossa on ihan konkreettisena vaarana. Pupulandia-assosiaation myötä minulle tuli Tipulandiasta mieleen myös jokin pääsiäisaiheinen blogi.

Myös Tipulandian kanssa oli puhetta etunimien käytöstä blogin nimessä, ja sanoinkin, että ihan by etunimi -linjalle ei kannata lähteä, jos ei halua hukkua massaan. Samoin analytiikan tutkiminen ja muiden tilien nimen vaihto käytiin läpi myös tässä kirjeenvaihdossa.

Tipulandia onkin tänä päivänä D-Day ja bannerissa lukee vielä by Diana!

Kannattaako nimeä siis vaihtaa?
Niin kuin varmaan esimerkeistä huomasit, nimen vaihtaminen ei ole mitenkään yksiselitteinen juttu. Sen kannattavuuteen voi vaikuttaa blogin ikä, nimen tunnettavuus, muut samankaltaiset nimet, ym. Toivottavasti sait esimerkkien avulla uusia keinoja pohtia sitä, olisiko sinun järkevää ristiä blogisi uudelleen.

Kovin heppoisin perustein nimeä ei kannata heivata ainakaan pidemmälle ehtineen blogin kohdalla. Se aiheuttaa sekaannusta lukijoille ja tietenkin kaikenlaisia säätöjä uusien osoitteiden kanssa. Ehkä blogi on saanut nimellään jo paljon näkyvyyttä muualla ja yhtäkkisen nimenvaihdoksen myötä uusien vierailijoiden on vaikea yhdistää ko. blogia tähän entiseen nimeen.

Nimen muuttamisesta voi tulla myös eräänlainen tapa. Uusia ja yhä siistimpiä nimiä putkahtelee päähän harva se päivä ja kun kerran nimeä on vaihdettu, onnistuu se toisenkin kerran. Lukijoilla (niillä siis, jotka ovat pysyneet kärryillä) voi käämit palaa nimi numero viiden kohdalla.

Ihan lopuksi on sanottava, että jos sinua oikeasti syö blogisi nimi niin vietävän paljon, mene ja vaihda se. Parempi kiva nimi, kuin blogi, jota alkaa inhoamaan sen typerän nimen takia.

Oletko sinä vaihtanut blogisi nimeä koskaan? Oletko edes ajatellut sellaista? Mikä sai sinut vaihtamaan tai pidättäytymään siitä? Millaisia seurauksia vaihdolla oli?