perjantai 15. elokuuta 2014

Haasteena haasteet

Tänään tutkiskellaan jälleen yhtä blogimaailman ilmiötä, jolla on tapana levitä kuin tauti, kun oikein sopiva tapaus päästetään valloilleen netissä. Kyseessähän ovat tietenkin haasteet kaikissa olomuodoissaan. Ei mene varmaan viikkoakaan etten eksyisi johonkin blogiin, jossa satutaan ottamaan osaa jonkinlaiseen haasteeseen. Ja minä en edes lue enää mitenkään hirveästi blogeja!

Haasteita on niin monenlaisia, että kärryillä pysyminen on vaikeaa. Niihin voi osallistua yhdellä jutulla, kuvalla tai videolla, tai ne voivat kestää useamman postauksen verran. Haasteeseen voi osallistua päivittäin tai vaikka kerran viikossa tai kuukaudessa. Haasteessa voi olla tiukat ohjeet tai sen tulkinta voi olla hyvinkin vapaata.

Aika moniin haasteisiin saa osallistua kuka vaan haluaa. Usein niihin kuitenkin ryhdytään kutsun saattelemana. Varmasti huomion saaminen toiselta bloggarilta haasteen muodossa lämmittää mieltä: minut on huomattu! Onkohan olemassa haasteita, joihin saa osallistua vain kutsun kanssa?

Periaatteessa kuka vaan voi laittaa haasteen liikeelle. Haasteen keksinyttä bloggaria ei ole aina helppo selvittää, sillä jossain vaiheessa haasteeseen tarttuneilta unohtuu lähteen mainitseminen. Jos haasteesta tulee hitti, lähettäjää voi harmittaa oman nimen puuttuminen haasteen yhteydestä.

Haasteet ovat kiva keino saada vaihtelua blogin postauksiin. Ne tarjoavat valmiin aiheen silloin, kun oma ajatus ei oikein kulje ja keksi postausideoita. Niistä voi olla iloa lukijoille. Toisaalta voi tapahtua niinkin, että ainoastaan bloggari innostuu haasteesta ja lukijat ovat vaarassa nukahtaa seuraavan parinkymmenen postauksen aikana.


Blogihaasteet voidaan jakaa mielestäni karkesti neljään ryhmään:
1. Rasittavat ja turhanpäiväiset
2. Mitäänsanomattomat
3. Mielenkiintoiset
4. Vaikuttavat

Ykköset ja osittain kakkosetkin ovat sellaisia haasteita, joissa ainoastaan niihin osallistuvat bloggarit iloitsevat. Bloggari huokaisee helpotuksesta, kun ei tarvitse seuraavaan 30 päivään miettiä, mitä postaa: kaikkina päivinä voi julkaista kuvan jostain omistamastaan punaisesta tavarasta Punaisen haasteen ohjeen mukaisesti. Lukijat varmaan kiittävät tästä, jos muuta sisältöä ei ole luvassa. Aika moni haaste siis ei tarjoa mitään yllättävää tai oikeasti mielenkiintoista sisältöä.

Joistain ikävystyttävistä haasteista tulee mieleen jonkinlainen ala-asteen kaverikirja: jokainen vastailee kysymyksiin kertoen muka-jännittäviä faktoja itsestään ja laittaa kysymyksiä kiertämään eteenpäin bloggaajakavereilleen. Totta kai tähänkin joukkoon mahtuu ihan helmiäkin haasteita, mutta missä ne ovat, sitä en tiedä. Tai luulen, että haasteen liika kierrätys blogeissa vie terän näppärimmiltäkin kysymysseteiltä.

Mielenkiintoisissa haasteissa on sitä jotakin, mitä ei ihan joka päivä blogeissa nähdä. Tietenkin 1 ja 2 ryhmien haasteetkin ovat voineet olla aluksi tällaisia mielenkiintoisia tapauksia, mutta pikkuhiljaa ne ovat muuttuneet uutuudenviehätyksen kuluessa pois.

Vaikuttavat haasteet ovat sitten sellaisia, joilla saadaan jotain oikeasti aikaan. Enkä nyt tarkoita sitä, että sillä saadaan tuhat bloggaria julkaisemaan päiväni Instagram-kuvina -postauksia neljän viikon ajan. Jotkut blogihaasteet ovat olleet todella osuvia ja saaneet näkyvyyttä ihan lehtiä myöten. Sellainen oli ainakin A Beautiful Body -haaste Mami Go Go -blogista. Haasteeseen ottii osaa sen verran moni ja sen tarjoama sisältö oli ilmeisesti tarpeeksi puhuttelevaa, että haaste ryöpsähti ihan netin rajojen ylitse. Siinä sitten kaupan kassajonossa seisoskellessa sai lukea lööpeistä blogihaasteesta.

Haasteet ovat minulle ainakin melko vieras juttu osallistujan kannalta, jos ei nyt puhuta sellaisesta haasteesta, kuin Kommentti jättää jälkensä -kampanjan teksti. Tai ei se kai ollut haaste - ainakaan minulle itselle mutta haastoin kirjoituksellani muita ottamaan osaa. Lisäksi olen saanut yhden tunnustuksen ihan blogin alkuaikoina, ja se oli ehkä haaste. Ja ai niin, haastoin teitä pitämään kirjaa bloggaamiseen kuluvasta ajasta!

Siksipä olisi kiinnostavaa kuulla etenkin teidän haastehirmujen kokemuksia ja näkemyksiä asiasta ja siitä, mikä niissä oikein viehättää. Ei haittaa ollenkaan, jos laitat linkkiä lempihaasteeseesi! Otatko osaa vain, jos sinut haastetaan vai poimitko itsenäisesti parhaat päältä? Onko alkuperäisen haastajan mainitseminen tärkeää? Oletko keksinyt jonkin haasteen?

Entäs blogin lukijan näkökulma? Millainen haaste on mielenkiintoista luettavaa ja mikä tulee korvista ulos? Millaisia haasteita haluaisit nähdä?

lauantai 9. elokuuta 2014

Tykkääjiä blogin Facebook-sivulle

Sivusin aloittelevan bloggarin muistilistalla erästä blogin Facebook-sivuun liittyvää juttua, minkä ajattelin ottaa vielä näin erikseen esille. Se kun ei ole vain aloittelijoille ajankohtainen aihe, vaan se koskettaa myös pidemmälle bloginsa kanssa ehtineitä.

Pidemmittä puheitta kysymyksessä on nyt se juttu, milloin blogille olisi hyvä tehdä ne Facebook-sivut (tai periaatteessa mikä tahansa siihen liittyvä sometili). Monilla se kuuluu ihan alkuvaiheen to do -listalle, vaikka sen ei välttämättä tarvitsisi olla yksi ensimmäisistä blogin eteen tehdyistä jutuista. Useille Facebook-sivun tekeminen olisi houkuttelevaa ja mieluista mutta pelko siitä, että kukaan ei tule pitkiin aikoihin tykkäämään sivusta kaihertaa mieltä.



Monen (julkisesta) mielestä Facebook-sivun tykkääjien määrä on ihan yksi hailee, mutta tiedän, että monet kokevat 0 tai 2 tykkääjää -sivun epäonnistumisena ja sen ajatellaan kertovan jotain blogin tasosta. Aina se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä pieni tykkääjämäärä voi kertoa jotain myös Facebook-sivun tasosta, sillä se on kuitenkin täysin erillinen blogista. Ehkä kriisiin on syynä myös harhauttava sanavalinta: Facebook paljastaa, kuinka monia tykkää blogista. Todellisuudessa he tykkäävät vain blogin Facebook-sivusta.

Jos omalla blogilla on pari lukijaa, on turha olettaa, että siellä Facebookissa blogin sivulla olisi edes sitä määrää tykkääjiä. Edes pari kymmentä tai sataa seurajaa eivät vielä takaa kuin ehkä muutaman hassun tykkäyksen. Myös jo aikoja sitten perustetulla blogilla voi olla tämä ongelma. Vaikka blogin ikä jo liputtaisi sen puolesta, että Facebook-sivut olisivat seuraava luonnollinen askel, tykkääjämäärä ei välttämättä ole yhtään sen suurempi, kuin vasta alkaneella blogilla. Esimerkiksi voidaan vertailla: Pink Bubblella on Google käyttäjäraadissa yli 650 lukijaa mutta Facebookissa vain hieman yli 160. Seuraajat yhdessä paikkaa eivät siis tarkoita sitä, että saat niitä samoissa mittasuhteissa myös toisille tileille.

Miten siis välttyä Facebook-sivulta, jolla ei ole yhtään tai jolla on vain muutama hassu tykkääjä?


Facebook-sivujen ulkoasu on muuttunut tässä hiljattain ja enää ei ole valitettavasti mahdollista kikkailla tykkääjämäärää piiloon. Se on siellä kaiken kansan vapaasti pällisteltävänä. Kokosin hieman vinkkejä niitä varten, joita pienet luvut kiusaavat. Osa on tuttuja jo aikaisemmista Facebook-jutuista mutta tässä ne ovat kivasti paketissa:


  • Älä perusta Facebook-sivua ainakaan blogin alkuaikoina. Kerrytä ensin niitä lukijoita blogin puolelle. Teet ensisijaisesti blogia ja sen tulee olla ensisijaisesti kunnossa.
  • Perusta blogin sometilit yksi kerrallaan. Älä tee siis kaikkia yhdessä rytäkässä ja tarjoa niitä yhdellä kertaa lukijoillesi tykkättäväksi ja seurattavaksi. Ujuta niitä ovelasti yksitellen blogiisi ja mainitse kaikista erikseen lukijoillesi. Yksi tykkäysklikkaus on lukijalta todennäköisempi suoritus kuin monen tilin tykkääminen kerralla. Sehän on jo vallan sekavaa!
  • Mainitse blogin Facebook-sivuista blogissasi muuallakin kuin yhdessä sille pyhitettyssä postauksessa. Tee sille oma boksi tai nappulat, jotka ovat aina esillä blogisi sivupalkissa.
  • Seuraajamäärän kasvattamiseen vaikuttaa oleellisesti myös se, mitä Facebook-sivulla nähdään. Pelkkien postausten julkaiseminen siellä ei takaa suurta suosiota, vaikka osa tykkääkin seurata blogeja juuri Facebookin kautta. Tarjoa siis myös jotain muuta oleellista, josta ihmiset voivat hyötyä tai saada jotain irti. Linkkaa vaikka muiden blogien mielenkiintoisia juttuja. Älä turhaan pelkää lukijoiden menettämistä toisille blogeille. Anna siis lisää syitä seurata blogiasi myös Facebookissa.
  • Kommunikoi päivityksissä. Älä vain tuppaa linkkiä Facebookiin tuppisuuna, vaan esimerkiksi kysymysten esittäminen siellä on järkevää puuhaa. Jos joku tykkääjää intoutuu kommentoimaan esimerkiksi uusinta linkkaustasi, melko varmasti tämä pieni kanssakäyminen näkyy myös tämän tykkääjän Facebook-kavereille, jos hänen tilinsä asetukset eivät ole kovin salailevat. Olet varmaan itsekin huomannut löytäneesi uusia Facebook-sivuja sen perusteella, mitä kaveriesi tekemiset ovat tuoneet feediisi. Kysymyksillä (jälleen kerran!) voit aktivoida ihmisiä kommentoimaan Facebook-päivityksiä.
  • Tarjoa vähän ekstraa ja vihjaile. Kun julkaiset Facebookissa sellaisia juttuja, joita blogissa ei näe, muista mainita niistä kuitenkin blogisi puolellakin. Kun ujutat postaukseesi sellaisia lauseita kuin "Facebookissa tykkäävät jo tietävätkin tämän mutta...." ym. vihjailuja siitä, että sillä puolella tapahtuu jotain ylimääräistä, uteliaat lukijat kokevat suurta tarvetta seurata sinua myös Facebookissa, jotta he eivät jää paitsi mistään. Älä ruikuta postauksissa, että "tykätkäähän nyt tästä Fb-sivustakin, pliis."
  • Älä välitä ja ole sinnikäs. Paras vinkki on kuitenkin ehkä se, että älä välitä niin kauheasti siitä olemattomasta tykkääjämäärästä. Jostain on aloitettava. Jos sormesi syyhyävät sen sivun perustamiseen, niin älä ainakaan luovuta, vaikka se ei saa heti tykkääjiä. Laita sinne samaan malliin sisältöä, kuin sillä olisi 100 tykkääjää. Jos ja kun joku sinne eksyy, tykkääminen on todennäiköisempää, kuin jos sivulla ei olisi mitään sisältöä.
Älä siis odota tykkäyksiä tyhjästä, vaan niiden eteen pitää tehdäkin jotain. Ihan samoin kuin blogin lukijoidenkin eteen. Nämä vinkit eivät tietenkään koske vain Facebookia, vaan monia voi soveltaa ihan muihinkin tileihin. Tämänkin blogin sivulla olisi ihan varmasti paljon enemmän tykkääjiä, jos panostaisin siihen tähän tapaan!

Mitä muita vinkkejä teillä olisi lisättävänä tähän?



Kuvat: 1. FindYourSearch / Foter / (CC BY 2.0) 2. [ Mooi ] / Foter / (CC BY-NC-ND 2.0)

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Kuukauden blogi elokuu 2014: From London

Kuukauden blogin paikalla elokuussa nähdään jälleen yksi blogihelmi. Minä olen ainakin lukaissut tämän blogin jo alusta loppuun eli ehkä sinäkin löydät uuden tulokkaan lukulistallesi. Elokuun blogina näemme siis blogin nimeltä From London, jota kirjoittaa viehättävä Sanna.

Olkaapa hyvät:


1. Esittelisitkö itsesi ja blogisi, kiitos!
Olen parikymppinen, alun perin Etelä-Pohjanmaalta kotoisin, mutta nyt suoraan Lontoosta bloggaava malli ja tämän syksyn yliopisto-opiskelija. Muutin Lontooseen puolitoista vuotta sitten heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja tarkoitus oli palata Suomeen vuoden vaihtumisen jälkeen. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, ja Suomeen muuton sijaan hainkin lontoolaiseen yliopistoon opiskelemaan. Heinäkuun alussa varmistin koulupaikkani, joten ainakin asuinpaikkani seuraavalle kolmelle vuodelle on lyöty lukkoon. Blogini on sekoitus arkea, kulttuurieroja, ulkosuomalaisuutta ja tietenkin Lontoota – niin hyvässä kuin pahassa.

2. Miksi aloit bloggaamaan?
Vaikka suomi tulee luultavasti aina olemaan vahvin kieleni, huomasin jo muutamassa kuukaudessa äidinkieleni rappeutumisen. Ennen muuttoani pidin suomea ja englantia sekoittelevia finglishiä puhuvia ulkosuomalaisia vähän snobeina, aivan kuin heillä olisi tarve todistella omaa kielitaitoaan muille. Ja yhtäkkiä olin yksi heistä; kamppailin pitkien lauserakenteiden kanssa, adjektiiveille oli vaikea löytää vastineita ja englanninkieliset fraasit sekoittivat suomen sanontoja. Olin aikaisemmin pitänyt itseäni melko näppäränä kielenkäyttäjänä, joten tason huononeminen ärsytti. Kavereiden kanssa vaihdetut viestit tai sukulaisille kirjoitetut sähköpostit eivät riittäneet kielen ylläpitoon, joten blogi vaikutti kivalta idealta.

3. Kenelle ensisijaisesti kirjoitat blogiasi? Millaisia lukijoita blogillesi on kertynyt ja mistä asioista he tuntuvat olevan eniten kiinnostuneita?
Ensisijaisesti kirjoitan blogia itselleni. Se on hauska harrastus, joka ylläpitää kielitaitoani ja toimii päiväkirjana, josta voin tarkistaa milloin huoltomies repi ulko-ovemme pois koko aamupäiväksi. Koska blogistani ei löydy kosmetiikka-arvioita tai rakkauslaukkujen metsästystä, suurin osa lukijoista on ulkosuomalaisia tai muuten vain kiinnostuneita Lontoosta ja ulkomailla asumisesta. Olen huomannut, että usein kulttuurierot ja ihan tavallinen arki ovat kaikista kiinnostavimpia aiheita.


4. Mikä on tähän mennessä paras postauksesi ja miksi?
Kirjoitin vähän aikaa sitten vinkkilistan kaikille, jotka suunnittelevat muuttoa Lontooseen tai miksei muuallekin Englantiin. Uskon, että monet suomalaiset haaveilevat asuvansa ulkomailla jossakin elämänsä vaiheessa, mutta sen ensimmäisen askeleen ottaminen voi olla vaikeaa, jos ei tiedä mistä aloittaa. Vaikka EU:n sisällä muuttaminen on loppujen lopuksi aika simppeliä, siihenkin liittyy omat sekavuutensa ja muistamisensa. Lisäksi halusin postauksellani kannustaa kaikkia vähääkään kiinnostuneita pakkaamaan laukut ja lähtemään; se voi olla välivuosi, kielikurssi, vaihto-oppilasvuosi tai vaikka vain pidennetty lomamatka. Vaikka ulkomailla asuminen ei olisi sinun juttusi, Suomeen voi aina palata ja myöhemmin olet luultavasti onnellinen että kokeilit! Vuosien kuluttua ei tarvi mietiskellä, että ”mitä jos”. Omalla kohdallani muutto Lontooseen on ollut yksi elämäni parhaimpia päätöksiä.


5. Mikä bloggaamisessa on vaikeinta ja miksi?
Sanoisin, että ajan löytäminen. Koska urani ulkosuomalaisena on vasta alkutekijöissään, postausideoita tulee mieleen tasaisella syötöllä. Yritän panostaa tekstiin, mutta kun kirjoitettu suomi ei taitukaan yhtä vaivattomasti kuin ennen, saattaa puolikkaan sivun kirjoittamiseen mennä aivan tuhottoman paljon aikaa. Epäsäännöllisen työni vuoksi myös vapaapäivät vaihtelevat miten sattuu. Pitäisi varmaan ruveta kantamaan läppäriä mukana julkisissa, niin tulisi hyödynnettyä pitkät matkustusajat!

6. Millaisia blogeja itse luet? Otatko niistä vaikutteita?
Nautin monesta eri blogigenrestä, mutta eniten huomaan lukevani ulkosuomalaisten tarinoita. Ulkomailla seikkailevien teksteihin pystyy helposti samaistumaan, ja huomaankin ottavani vaikutteita – tiedostamattomasti, mutta myös tietoisesti. Esimerkiksi hauskat postausaiheet kiertävät helposti rinkiä, mikä ei välttämättä ole huono asia. On erittäin mielenkiintoista päästä lukemaan muiden mielipiteitä minua kiinnostavista aiheista!


7. Postauksissasi ei ole paljon kommentteja, vaikka lukijoita niillä varmaan riittää. Haittaako sinua kommenttiboksin hiljaisuus?
Vuorovaikutus bloggarin ja lukijoiden välillä on aina kivaa ja tervetullutta, mutta kliseisesti aion sanoa laadun voittavan määrän. Otan mieluummin ne muutamat aidot ja vilpittömät kommentit kymmenien ”ihana blogi <3  käythän kurkkaamassa mun!!!11 irmelislifestlye123.blogspot.fi” –kommenttien sijaan.

8. Jos aloittaiset nyt uuden blogin, niin mitä tekisit sen kanssa toisin ja mitä samoin, kuin nykyisen blogisi kanssa? 
Luultavasti tekisin kaiken samoin. Vuodessa blogini suunta on muuttunut aika paljon – aloitin nimettömänä ja kasvottomana tarkoituksena vain jakaa ottamiani kuvia ja vinkkejä. Nyt kuitenkin olen päätynyt kertomaan elämästäni paljon enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Näen muutoksen kuitenkin positiivisena, sillä ”virheideni” myötä blogista muotoutui minun näköiseni.


9. Mitä blogissasi tullaan näkemään tulevaisuudessa?
Syyskuussa alkava yliopisto tulee varmasti näkymään paljon bloginkin puolella; juttua on varmasti tulossa itse opiskeluista, yleisestä fiiliksestä, societyistä ja tietenkin railakkaasta opiskelijaelämästä. Ettei homma menisi liian positiiviseksi, mukaan mahtuu luultavasti myös sopivasti stressaamista tenteistä ja ajoittaisia epätoivonhetkiä koulutöiden saralla. Suunnitelmissa on myös perehtyä UCAS-hakuun (vastaa Suomessa yliopistohakua), sillä vuoden alussa hakemusta täyttäessäni yritin löytää mallia tiettyjen asioiden täyttöön.

10. Nyt saat mainostaa omaa blogiasi, eli miksi juuri sinun blogisi tulisi lisätä omalle lukulistalle? 
Tästä blogista ei löydy rakkauslaukkuja tai päivänasuja – jos sen sijaan olet kiinnostunut ja valmis tutustumaan brittikulttuuriin Lontoossa samoilevan blondin näkökulmasta, käy kurkkaamassa blogia!

Kaunis kiitos Sannalle haastattelusta! Toivottavasti tämänkin kertainen kuukauden blogi on teille mieluisa tuttavuus tai uusi blogilöytö.


Kuvat: From London

torstai 31. heinäkuuta 2014

Blogikuukausi: Heinäkuun heitot

Se on täällä taas: kuukausikatsaus! Tämä kuukausi on aina se vähän hiljaisempi kuukausi netissä mutta kyllä siellä jotain liikehdintää oli. Nyt annamme siis silmiemme levätä heinäkuun annissa.



Kuukauden tosielämä
Ikuinen lukijoiden kestosuosikkiaihe, eli millaista bloggareiden elämä oikeasti on, oli esillä Me Naiset -lehdessä heinäkuussa. Mene ja tiedä, kuinka paljon juttu sitten vie lukijaa kulissien taakse. Aihe on kyllä sellainen, että otsikoimalla tuohon tyyliin jutun suosio on taattu, vaikka siinä ei sen kummempia paljasteltaisi. Mutta veikkaan, että tuosta jutusta löytyy myös silmiä avaavaa tietoa lukijoille. 

Kuukauden kommenttikriisi
Oikein kivasti nimetystä blogista I have no lifestyle löytyi mielenkiintoinen juttu kommentoinnista. Tiedättehän, että siinä voi mokata monella tapaa. Itse kommentin jättäjä saattaa urpoilla urakalla ja sitten vastaaja lataa samalla mitalla takaisin, itkee yksin eikä julkaise kommenttia, tai mitä tahansa muuta maan ja taivaan väliltä. Sievienkin kommenttienkin kanssa joskus kriiseillään, kun bloggari ei vastaa tai ei julkaise niitä ollenkaan. Mutta tässä jutussa olikin kyse ystävällisestä kommentista, jota ei julkaistu mutta jonka sisällöstä otettiin kuitenkin onkeen. Onkohan jollakulla ollut hieman vaikeaa myöntää, että virheitä sattuu?

Kuukauden coolein
En olisi ihan viime kuussa uskonut, että heinäkuun tarpeellisemmiksi kokemani blogipostaus kertoisi siitä, kuinka helkkarissa sitä saa nukuttua yönsä, kun asuu jonkinsortin pätsissä. The Good Morning -blogissa jaellaan ihan hyviä vinkkejä itsensä viilentämiseen iltasella. Suosittelen lukaisemaan, jos sinullakin on sellainen olo, että suksi ei luista helteen takia.

P.S. Tässä myös vinkki kaikille, että ajankohtaisiin aiheisiin paneutuminen ja niistä kirjoittaminen vetää aina väkeä paikalle!

Kuukauden kysymys
Hei miksi kaikkien sisustusblogien nimessä tulee olla sana "white"? Minulle tulee ainakin heti sellainen fiilis, että blogin esittelemä sisustusfilosofia on erittäin yksipuolinen ja tylsä, eikä yhtään persoonallinen. Tarvitsen väriä elämään! Saatan olla mielikuvineni tietenkin ihan väärässä. Tämä asia tuli vaan mieleen, kun Indiedaysin Inspirationin sisustusblogeista löytyi All You Need Is White (mä tarvitsen kyllä aika paljon muutakin!), Coconut White (siis onko tämä joku sävy?), Home White Home (ajattele, jos tuolla kaataisit punkkua tai kahvia johonkin!), Image Black & White (no saatiinhan tähän touhuun edes vähän väriä), ja Loving White (no se on tullut selväksi). Sitten olisi tarjolla Valkoinen koti, Valkoinen puutalokoti, Valkoinen Soihtu, ja Valkoista ja kiekuraa. VanilijaStella Vanilla, VaniljaHouse, Home Vanilla, Villaa ja vaniljaa sekä Valoisaa ja vaaleaa yrittivät ovelasti hämätä nimillään!

Kuukauden arvoitus
Sanon teille vain yhden sanan (jonka opin viime kuussa): sopuliketjureaktio. Kuka keksii, mihin heinäkuisiin tapahtumiin se viitta?

Kiitos lukijoille jälleen yhdestä kuukaudesta!

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Aloittelevan bloggarin muistilista

Blogini on pullollaan vinkkejä, ohjeita, tutoriaaleja ja filosofisia mietiskelyjä koskien blogeja ja bloggareita. En siis yhtään ihmettele, että alkutaipaleella oleva bloggari tai vasta blogin perustamista mietiskelevä vierailija saattaa joutua hieman pyörälle päästään täällä. Siksipä sain muutaman toiveen, joissa pyydettiin kokoamaan muistilista aloittelevalle bloggarille. Loistavia toiveita ja saamanne siis pitää!

Kokosin tähän blogini pohjalta yhdenlaisen muistilistan aloittelevalle bloggarille. Sitä ei toki tarvitse noudattaa kirjaimellisesti ja jos jokin toinen juttu on sinusta parempi tehdä heti alusta, siitä vaan!
Kohdasta viisi eteenpäin (sekä ykkösestä) myös jo blogin omistavat löytävät ehkä hyviä vinkkejä.



1. Rauhoitu
Laitan tämän ykköseksi siksi, että bloggaamiseen tulee asennoitua oikein. Tämän hetken kuumimpia ja myös niitä valjumpiakin blogeja seuratessa omat odotukset blogiuran rakettimaisesta noususta voivat olla kovat. Kaikki mulle heti -mentaliteetti kannattaa unohtaa ja sen sijaan muistella vanhaa sanontaa "hiljaa hyvä tulee". Varaudu siihen, että tulet olemaan itse blogisi ainoa lukija jonkin aikaa ja that's fine. Se ei tarkoita sitä, että blogisi olisi huono tai se ei tulisi koskaan menestymään. Blogisi tulee kasvattamaan lukijakuntaansa ajan myötä - joskus nopeasti, joskus taas vähän hitaammin.

Älä siis luovuta ainakaan ensimmäisten kuukausien aikana. Voit toki tehdä muutoksia blogisi linjaan, jos se ei tunnu toimivalta mutta uutta blogia on turha aloittaa, sillä uusi alku ei ole ratkaisu tähän ongelmaan.

Ennen starttia voit myös lukaista postaukseni siitä, mitä bloggausta harkitsevan kannattaa miettiä.

2. Päätä aihealue
Startatessa on hyvä olla hajua siitä, mikä blogisi aihealue tulee suurinpiirtein olemaan. Sen ei tarvitse olla mikään kiveen hakattu tässä vaiheessa, mutta tärkeintä on, että blogillasi on jokin punainen lanka. Aihealueista ja oman linjan valinnasta voit lukea lisää tästä postauksestani.

3. Päätä nimi
Blogin nimen kanssa ei kannata hötkyillä. Nimen keksimisestä voit lukeaa lisää tästä ja kokeilla vaikka nimigeneraattoreita, jotta saat mielikuvituksen laukkaamaan. Nimen keksimiseen kannattaa panostaa hetki siksi, että blogisi tullaan todennäköisesti muistamaan siitä. Olisi myös hyvä, jos saisit blogisi osoitteen sopimaan blogisi nimeen, jotta lukijat löytävät sinne mahdollisimman hyvin myös suoralla osoitteella. Eli yritä keksiä nimi, jonka kanssa kehtaat elää pidempään ja yritä tunkea se blogisi osoitteeseen.

4. Päätä blogialusta
Osoitehan tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun päätät, mihin palveluun blogisi pystytät. Olisiko se suosittu Blogger? Vai kenties vähemmän käytetty mutta näpsäkkä Wordpressin ilmaisversio? Vai ehkäpä Lily? Tai tekisitkö ihan omat sivut esimerkiksi Wordpressillä ostamalla domainin, hostingin ja jonkin hienon teeman? Jos viimeinen vaihtoehto kuulosti hyvältä mutta sinulla ei ole hajuakaan miten se tehdään, älä turhaan haukkaa liian isoa palaa, vaan aloita edellä mainituista valmiista paketeista. Myöhemmin, jos kunnianhimoa ja osaamista kertyy ja riittää, voit muuttaa blogisi myös toiseen palveluun.

5. Aloita bloggaaminen
Vaikka lukijoita ei alussa olisikaan yhtään tai vain muutama, kirjoita säännöllisesti ja mieluiten usein sisältöä blogiisi. Vältä tyhjänpäiväisiä löpinäpostauksia. Kirjoita sellaista asiaa, jonka oikeasti luulet kiinnostavan lukijoita. Mieti, millaisia kiinnostavia juttuja olet lukenut muista blogeista ja hae rohkeasti inspiraatiota muualta. Jos sinulla ei ole oikein mitään postattavaa, älä postaa. Parempi vähän hyvälaatuista juttua, kuin paljon ala-arvoista jorinaa. Trust me tässä asiassa.

Tee blogillesi oma sähköpostiosoite!

Muista panostaa myös kuviin eli älä laita juttuihisi huonolaatuisia pikkukuvia, vaan ota niitä kuvia ajatuksella. Isot kuvat toimivat pieniä paremmin, eli suosi tekstin levyisiä kuvia.

Älä pidä taukoja. Äläkä lannistu, vaikka alku on tahmea (muista kohta 1.)

Älä viilaa ulkoasua turhan paljon, jottet sorru näihin virheisiin. Yksinkertainen on kaunista, nyt ja aina. Jos askartelet blogisi ulkoasun kanssa enemmän kuin postaat (laatujuttuja), keskityt ihan väärään asiaan. Ulkoasu ei kuitenkaan kannata jättää ihan heitteille. Esimerkiksi banneri on hyvä askarrella alkuvaiheessa, sillä se näkyy vierailijoille ihan ensimmäisenä.

Ole avoimesti kiinnostunut myös lukijoista, vaikka tilastot kertoisivat, että siellä ei käy kukaan. Kommunikointi olemattomienkin lukijoiden kanssa (lähinnä kysymysten esittäminen) antaa myöhemmin paikalle tuleville lukijoille sellaisen kuvan, että tänne ovat lukijat oikein tervetulleita ja heistä ollaan kiinnostuneita. Älä siis jää tuijottelemaan omaa napaasi. Lukijoiden aktivoinnista voit lukea ainakin tästä jutusta.

6. Ilmoita blogisi listauksiin
Änge blogisi jo alkuvaiheessa kaikkiin mahdollisiin blogilistauksiin. Esimerkiksi tästä jutusta löydät sopivia paikkoja.

7. Älä hätäile somen kanssa
Sosiaalinen media on tietenkin mahtava paikka saada näkyvyyttä omalle blogille mutta monilla on huoli siitä, millaisen kuvan ihmiset saavat blogista, jolla on esimerkiksi Facebook-sivut mutta ei yhtään seuraajaa siellä. Sellainen blogi ei vaikuta kovin houkuttelevalta, vai kuinka monta kertaa olet törmännyt 0 likes sivuun ja ajattelut, että nyt vasta löysit helmen? Niinpä niin. Sellainen sivu antaa enemmänkin epäilyttävän kuvan blogista ja se ei kerro mitään hyvää blogin laadusta (mikä saattaa kuitenkin olla täysin harhaanjohtavaa tässä vaiheessa).

Sanoisin, että tee mieluummin ensin blogiasi, sillä sehän on päätuotteesi. Kun sillä on seuraajia, perusta haluamasi sometilit yksi kerrallaan. Sitten voit mainostaa niitä blogissasi. Kun sinulla on esimerkiksi 50 lukijaa ja laitat blogillesi Facebook-sivun pystyyn sekä mainitset siitä kerran tai pari blogissasi, saatat saada saman tien useamman tykkääjän sivullesi. Niin voit ohittaa kuumottavan 0 likes -vaiheen kokonaan.

Kaikkia seurattavia sometilejä ei kannata yhdessä rytäkässä perustaa ja esitellä blogissasi, jos lukijajoukkosi ei ole todella fanaattinen. Saat heidät paremmin seuraamaan muita tilejäsi, kun tarjoilet näitä herkkuja vähän kerralla. Jos kaikki esitellään kerralla, harva lähtee kaikkiin tykkääjäksi/seuraajaksi, vaan hän valitsee kasasta yhden itselleen näppärän tavan seurata blogiasi muualla.

Sitten kun haluat tehdä Facebook-sivun, tutustu ohjeisiin.

8. Lue ja kommentoi muita blogeja
Lukemalla muita blogeja saat hyviä ideoita omaan blogiisi. Inspiraatiota voi saada niin aihepiiriin, kuviin, kuin yksittäisiin juttuihin.

Kommentoi ahkerasti ja käytä tätä taktiikkaa.

9. Seuraa tilastoja
Jos olet kiinnostunut tietämään, kuinka paljon porukkaa blogissasi lappaa, suosittelen asentamaan Google Analyticsin. Jos olet Bloggerissa, sen oma tilastointi heittää häränpyllyä. Täältä löydät ohjeita Analyticsiin. Aloita ykkösosasta. Näkymät ovat muuttuneet hieman ohjeiden kirjoittamisen jälkeen mutta eivät liian radikaalisti.

10. Opettele varmuuskopioimaan
Varmuuskopiointi kannattaa opetella heti alkuvaiheessa, sillä jatkossa varmasti muokkailet blogiasi monin tavoin.

Ohjeita ja vinkkejä riittäisi ihan loputtomiin mutta et oikeasti tarvitse niitä kaikkia starttivaiheessa. Tällä paketilla pääsee hyvin alkuun ja esimerkiksi Analyticsinkin asentaminen ei ole mitenkään oleellista alussa. Toisaalta esimerkiksi kirjoittaminen-tagin alta löytyy vinkkejä sisällön suhteen, eli sekin kannattaa vielä tsekata. Tee siis niin kuin parhaalta tuntuu mutta älä hötkyile.

Tsemppiä bloggaamiseen!