sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Pienet somekuvakkeet blogiin naurettavan helposti

Blogin ulkoasuun saa uutta ilmettä pikkuruisilla kuvakkeilla, joita klikkaamalla lukija pääsee vaikkapa blogin Facebook-sivulle, Instagramiin, YouTubeen tai muihin somekanaviin, tai vaikka lähettämään mailia bloggarille. Tänään lisäämme siis blogiin nämä kuvakkeet, joita ikoneiksikin kutsutaan, ja sehän vasta helppoa onkin.

Kuvakkeet ovat yleensä neliön mallisia ja niissä on kirjain tai logo kertomassa siitä, mitä kuvaketta klikkaamalla tapahtuu. Kuvakkeita saa tosiaan netistä ihan ilmaiseksi ja valikoima on lähes ääretön. Alla olevassa kuvassa näkyy ylärivissä kuvakkeet ja alla hieman isommat ja itsetehdyt seurantapainikkeet.


Toisin kuin kuvassa, voit yksinkertaistaa blogisi ulkoasun käyttämällä pelkkiä kuvakkeita ja tuollaiset isommat nappulat voit heittää hiivattiin (niiden seurantapainikkeiden ohje on täällä).

Mistä kuvakkeita sitten löytyy? Netti on pullollaan ihan ilmaiseksi hyödynnettäviä kuvakkeita. Löydät niitä esimerkiki googlaamalla free social media icons. Lataat yleensä zip-tiedoston koneellesi ja purkaessasi sen saat kuvat yksitellen valitsemaasi kansioon.

Voit totta kai itsekin askarrella kuvakkeet vaikkapa Picmonkeylla. Teet niistä vain kaikista samankokoisia pikku neliöitä (esim. 50x50) ja apuna voit käyttää edellä mainittua painikeohjetta. Itse tekeminen on ihan hyvä vaihtoehto, koska ulkomaisista seteistä ei löydy esimerkiksi sitä tuttua ja turvallista blogilistaa.

Itseä miellyttävien kuvakkeiden valitseminen tai itse suunnittelu on se aikaa vievin osuus. Kaikki muu on hyvin helppoa. Sitten kun sinulla on nämä kuvakkeet valittuna tai tehtynä, tallenna ne koneellesi ja varsinainen asennus voi alkaa. Seuraavaa ohjetta seuraamalla blogiasi koristaa kivat kuvakkeet alta aikasyksikön:

1. Lataa koneellesi tallentamasi kuvakkeet johonkin netin kuvapalveluun, kuten esimerkiksi Photobuckettiin. Tarvitset kuvakkeille suoran osoitteen eli URL:in, joka Photobucketissa on nimellä direct. Kuvan osoitteen tulee siis alkaa http:// eikä millään koodin tunnuksella, kuten <.

2. Kun kuvat on ladattu nettiin, siirry Bloggerissa Ulkoasuun ja lisää sivupalkkiin uusi gadget. Valitse gadgeteista HTML/JavaScript.

3. Lisää avautuvaan gadgetin ikkunaan ensinnäkin otsikko, jos sellaisen haluat antaa, tai jätä otsikko suosiolla tyhjäksi. Varsinaiseen ikkunan sisältökenttään laita seuraava koodi:

<a href="http://www.haluamasiosoite.com" target="_blank" ><img src="http://www.kuvansuoralinkki.com" height="50" width="50" /></a>


Koodissa on kaksi osoitepaikkaa, jotka sinun tulee täyttää oikeilla osoitteilla. Jos laitat ensimmäisenä esimerkiksi Facebookin kuvakkeen, laitat ensimmäiseen osoittepaikkaan (haluamasiosoite.com) blogisi Facebook-sivun osoite. Toisen osoitepaikkaan (kuvansuoralinkki.com) laitat Facebookin kuvakkeen suoran linkin sieltä kuvapalvelusta, jonne olet kuvakkeesi ladannut (esim. Photobucket. Huomaa, että osoitteissa on oltava "-merkit molemmin puolin ja tietenkin http://-alku.

4. Muuta kuvakkeen kokoa halutessasi muokkaamalla height ja width -kohtien lukuja.

5. Laittaaksesi seuraavan kuvakkeen kopioi koodi uudestaan ja laita se edellisen koodin perään. Muuta osoitteet oikeiksi.

6. Sähköpostikuvakkeen kohdalla sinulla ei ole varmaankaan mitään nettiosoitetta, jonka antaa. Siispä laitat ensimmäiseen osoitekohtaan seuraavan pätkän:

mailto:sinunblogi@osoite.com

Senkin on tultava "-merkkien sisään, niin kuin nettiosoitteenkin.

7. Kuvakkeet jakautuvat automaattisesti toiselle riville, kun yhdelle riville ei enää mahdu. Muista, että voit muuttaa niiden kokoa heightin ja widthin lukuja muuttamalla.

8. Kun kaikki haluamasi kuvakkeet ovat laitettu gadgettiin, tallenna gadgetti, vetäise se haluamaasi kohtaan ja tallenna asettelu koko ulkoasusta. Ihastele tuloksia!


Tämä on yllättävän helppo operaatio, kun valinnanvaikeuden yli pääsee. Taidanpa itsekin askarrella nämä blogiini joku päivä. Tämä oli myös paljon toivottu ohje, joten toivottavasti siitä oli iloa mahdollisimman monelle.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Uusi ulkoasu blogillesi pikkurahalla

Viimeisintä kuukauden blogia Sisublogia lueskellessani törmäsin erääseen asiaan, jota en ole pahemmin tullut edes ajatelleeksi. Siellä nimittäin kerrottiin, että blogin teema/pohja/malli oli ostettu. Ajattelin heti, että tästä aiheesta on vinkattava teitä, jos ette sitä jo kuukauden blogista bonganneet.

Mitä siis ostettu teema meinaa? Ensinnäkin teema tarkoittaa sitä samaista blogipohjaa, joka Bloggerin asetuksissa tunnetaan nimellä malli. Se on siis blogin ulkoasu, jonka valitset heti blogia perustaessasi tai jota voit myös vaihtaa myöhemmin. Bloggerissahan on tällä hetkellä noin seitsemisen erilaista mallia, joista valita. Jokaisesta mallista on erilaisia väriversioita ja tietenkin ominaisuuksia voi muokata jonkin verran haluamakseen. Mutta tämähän teille on jo tuttua! Jos olet valmis laittamaan muutaman kympin rahaa teemaan, voit valita juuri sellaisen ulkoasun, kuin haluat. Sinun ei siis tarvitse pyöritellä niitä sen seitsemää teemaa, niin kuin lähes kaikki muutkin Bloggerilla bloggaavat. Voit erottautua joukosta ja olla kerrankin tyytyväinen blogisi ulkoasuun sen kummempia koodailuja urheilematta.



Sisublogissa teema oli ostettu Etsystä. Sinne minäkin suuntasin tutkiskelemaan valikoimaa, koska Etsyssä on muutoinkin niin mielenkiintoista tavaraa myynnissä. Täytyy sanoa, että sieltä löytyi yksi toisensa jälkeen houkuttelevampia blogipohjia.  Hinnat pyörivät siinä 7-50 euron paikkeilla. Ohjeina on yleensä, että ostoksen jälkeen lataat hetin zipin, jossa on kaikki tarvittava tieto teeman asennusta varten. Jos olet epävarma, voit ostaa myös asennuksen ja vähän muitakin kustomointeja. Kannattaa etsiä erilaisilla hakusanoilla, niin saat enemmän teemoja näkyviin.

Etsy ei ole ainoa paikka, josta valmiita teemoja löytyy. Googlaamalla löytyy yhtä sun toista. Osa on jopa ilmaisia. Kannattaa kuitenkin aina miettiä tarkkaan, mistä teemansa latailee. Jos paikka ei jostain syystä vaikuta luotettavalta, saatat saada latauksella jonkin muun vähemmän mukavan yllärin koneellesi. Lisäksi kannattaa tsekata, että teema on juuri Bloggerin (Blogspotin) blogille eikä esimerkiksi Wordpressille. Juuri selkeyden kannalta edellä mainittu Etsy on oikein näppärä paikka hankkia mieleinen pohja.


Itse olen ostellut teemoja lähinnä tehdessäni sivuja Wordpressillä ja en ole nytkään ostoksia tekemässä. Tiedän kuitenkin, että sieltä lukijoiden joukosta löytyy iso liuta blogin ulkoasun muuttamisesta kiinnostuneita. Saan usein kyselyjä siitä, miten oman blogin saisi muokattua jonkin toisen blogin ulkonäön kaltaiseksi. Toivottavasti tästä pikku vinkistä on iloa juuri teille! Vaikka teema maksaakin jonkin kympin, se on pieni hinta piinallisesta itse tehdystä koodailusta, joka todennäköisesti menee kuitenkin pieleen tai vain vähän sinne päin.

Nyt olisikin hauska kuulla, oletko sinä ostanut blogisi teeman? Mitä paikkoja suosittelet ja millainen projekti uuden teeman lataaminen oli? Kaikki vinkit ja kokemukset ovat tervetulleita.


Kuvissa näkyvät teemavalikoimat Etsystä.

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Kuukauden blogi syyskuu 2014: Sisublogi

Kuukauden blogina syyskuussa minulla on ilo esitellä teille Sisublogi. Jälleen kerran saatte lukea mielestäni todella mielenkiintoiseen haastatteluun, jossa ruoditaan bloggaamista oikein kunnolla. Lisäksihän tästä voi löytyä uutta ja inspiroivaa lukemista pidemmäksikin aikaa!


1. Esittelisitkö itsesi ja blogisi, kiitos! 
Heissan! Minä olen Sisu, 38-vuotias kuopiolainen, ja harrastan liikunnan ohella blogin kirjoittamista. Blogini on vielä suhteellisen tuore, sillä aloitin kirjoittamisen viitisen kuukautta sitten, kun halusin jakaa ajatuksiani treenaamisesta ja ruokavalion noudattamisesta myös muiden kuin mieheni ja ystävieni kanssa. Blogissani kirjoittelen pääasiallisesti treenaamiseen liittyvistä asioista sekä arjesta 3- ja 5 -vuotiaiden pojannassikoiden kanssa. Olen kiinnostunut myös hyvinvointiin ja aktiiviseen elämäntyyliin liittyvistä ilmiöistä, joita myös pohdin silloin tällöin kirjoittamissani teksteissä.


2. Olet kirjoittanut aikaisemminkin blogia. Se keskittyi "lapsiin ja lastenvaatteisiin, sekä kaikkeen siihen, mitä vauva- ja taaperoaika toi mukanaa". Mitkä ovat olleet suurimmat erot näiden kahden blogin pitämisen välillä?
Suurin ero on ehkä siinä, että nykyinen blogini kertoo minusta itsestäni, kun taas edellinen blogini keskittyi pääasiassa lapsiperhe-elämään ja arkeen lasten kanssa. Se vauva- ja taaperoaika oli jollain tapaa oma erityinen ajanjaksonsa, joten kirjoitusten pääpaino oli vauvanhoidossa, taaperoelämässä, lastenvaatteissa ja kodissa. Mukana taisi olla muutama päivän asu -postaus, jotka tässä nykyisessä blogissani ovat jääneet vähemmälle. Muistelen, että juttujen sisältö syntyi aika helposti, sillä kirjoitin pääosin arjestamme, joten taustatyötä blogikirjoituksen valmistumiseksi ei tarvinnut juurikaan tehdä. 

Valokuvaamisen osalta olen huomannut, että nykyisin on huomattavasti hankalampaa keksiä sopivaa kuvitusta postauksille. Aikaisemman blogin aikana otin valokuvat aina järjestelmäkameralla, mikä olikin helppoa, sillä juttujen aiheet liittyivät aina kotiympäristöön. Nyt, kun jutut liittyvät treenaamiseen, on sopivia kuvien aiheita haastavampi keksiä. Salille ei järjestelmäkameraa voi ottaa mukaan, joten kuvat tulee yleensä otettua kotona. Sisublogin alkuaikoina otin kuvia myös puhelimen kameralla, mutta sittemmin olen luopunut tästä tavasta, sillä kuvien epätarkkuus alkoi häiritsemään. Voi tosin olla, että jatkossa blogissa tulee silloin tällöin näkymään myös kännykkäkuvia, jotta saisin mukaan myös esim. treenikuvia salilta.

Erona edelliseen blogiini voisi pitää myös sitä, että lukijoita aikaisemmalla blogillani oli enemmän kuin tällä nykyiselläni. Muutama vuosi sitten blogeja oli huomattavasti vähemmän, jolloin ehkä erottautuminenkin oli helpompaa. Myös kommentointi blogissa oli huomattavasti vilkkaampaa, ehkäpä juuri suuremmasta lukijamäärästä johtuen.

3. Kerroit myös yhdessä postauksessa, että blogista kehkeytyi vähän erilainen, kuin alunperin ajattelit. Mitä tapahtui? Onko oma linja nyt löytynyt ja oliko se helppo prosessi? 
Tuossa linkkaamassasi postauksessa kerroinkin, että alunperin ajatuksenani ei ollut alkaa kirjoittamaan dieetistä. Jostain syystä kuitenkin päädyin keväällä dieettaamaan, ja näin ollen syömisestä ja ruokavalioasioista tuli kirjoitettua aika paljon. Alkuperäisenä ajatuksenani oli kirjoittaa blogissa pelkästään tavoitteellisesta treenaamisesta, ja rajata muu elämä blogin aihepiireistä pois. No, kuten tuonnempana huomaattekin, en onnistunut tässä tavoitteessani kovinkaan hyvin. :)

Ylipäätään oman linjan löytäminen blogiin on ollut yllättävänkin haastavaa. Itse asiassa en ole ihan varma, olenko vieläkään ihan ytimessä. Haluaisin kirjoittaa enemmän treenaamisesta, mutta sitä varten aikaa treenaamiseen pitäisi löytyä enemmän. Luulisin, että aihepiirit blogissa vaihtelevat aina sen mukaan, mikä asia elämässä kulloinkin on nosteessa. Innostuminen joistain asioista voi siten myös näkyä postausten aihepiireissä. Esimerkiksi kesällä tuli käytyä Jyväskylän asuntomessuilla ja pohdiskeltua sisustukseen liittyviä asioita. Nyt sisustushuuma on jälleen laskenut normitasolle, joten suunnittelemani lastenhuoneiden maalausprojekti odottaa yhä tekijäänsä ;) Pyrin kuitenkin siihen, että blogin punaisena lankana olisivat treenaamiseen liittyvät asiat, ja muut jutut olisivat mukana siinä ohella.


4. Miten olet ratkaissut sen, ettet voi työn puolesta laittaa hirveän henkilökohtaista sisältöä blogiisi? Oletko saanut palautetta liiasta "pinnallisuudesta" tai onko paljaan pinnan ja sitä myöten oman edistyksen kuvaamisen puute koettu miinukseksi? 
Tuon työminä- ja blogiminä -kysymyksen kanssa painiskelen lähes jokaista postausta kirjoittaessani. Olen ratkaissut sen niin, että en ole kirjoittanut kovinkaan henkilökohtaisia asioita blogiin. Toki jokuhan voi ajatella, että jo jääkaapin sisällön paljastaminen on henkilökohtaista. Mutta toisaalta olen kyllä kirjoittanut myös pohdiskelevia kirjoituksia, joissa omia ajatuksia tulee avattua enemmänkin. Rimakauhu asian suhteen on ehkä hieman pienentynyt näiden kuukausien aikana joten voi olla, että jatkossa pintaa tulee avattua enemmänkin. Hajuton ja mauton blogi ei todennäköisesti kiinnosta ketään, joten sopivan tason löytäminen tässä tuottaa kieltämättä päänvaivaa.

Blogin alkutaipaleella tuli pohdittua myös sitä, millä tavalla voin kuvata kehitystäni. Oman kropan muokkaamisessa muutokset vaatteet päällä tarkasteltuna ovat minimaalisen pieniä, mutta silti en halunnut lähteä mukaan paljaan pinnan esittämiseen. No, toisaalta varsinaiset tuloksetkaan eivät ole (ainakaan vielä) olleet mainittavia, mutta jatkossa aion jatkaa samalla linjalla.

5. Fitness ja fitnessblogithan ovat kovassa nosteessa nyt. Pelkäätkö koskaan, että postaat samoista aihesta kuin sadat muut? Miten yrität erottautua?
Itse asiassa samoista aiheista bloggaamisen pelkoa en ole juurikaan kokenut. Olen myös varmaan siinä mielessä erilainen treenibloggaaja, että olen nykyisin suosinut tavallista kotiruokaa valmiiksi punnittujen bodyruokien syömisen sijaan. Myös treeniblogeissa paljon nähdyt superfoodit olen ainakin toistaiseksi jättänyt muille, ja syönyt niiden sijaan mieluummin vaikkapa mustikoita. Riittävään proteiininsaantiin kiinnitän siltikin huomiota, eikä maitorahka ole kadonnut ruokavaliostani kokonaan. En siis kulje tässä suhteessa trendin aallonharjalla, pikemminkin päinvastoin.

Olen ehkäpä pyrkinyt erottautumaan myös sillä, että kerron blogissani treenaamisesta osana lapsiperheen arkea. Kuten olen blogini esittelytekstissäkin todennut, on lapsiperheessä oman ajan löytäminen liikkumiseen usein varsin haasteellista. Oma treenaamiseni ei varmaankaan ole mikään malliesimerkki, sillä taiteilen itsekin päivittäin sen kanssa, että missä välissä ehtisin liikkumaan. Luulisin, että monet äidit joutuvat miettimään tätä samaa asiaa omassa arjessaan.


6. Lisäsit jokin aika sitten lifestylen ihan virallisesti blogisi aihepiiriin. Alkoiko tiukka aiherajaus ahdistaa? Saitko millaista palautetta lukijoilta ja oliko se toivottu muutos? 
Tuo ajatus lifetylen lisäämisestä blogiin tuli oikeastaan ihan käytänöllisistä syistä. Tiukka aiherajaus ei mahdollistanut muista aiheista kirjottamista, vaikka välillä olisin halunnut kirjoittaa myös muista kuin treenijutuista. Ja sitten tuli tietenkin se hetki, kun treenaaminen ei huvittanutkaan, ja blogiin piti keksiä jotain kirjoitettavaa. Lisäksi muista asioista kirjoittaminen tuntui luontevalta, sillä elämässä tapahtuu koko ajan myös juttuja, jotka eivät liity treenaamiseen. Sain aihepiirin laajentamisesta lukijoilta ihan hyvää palautetta, mutta olen huomannut sen, että näihin lifestyle-teemaisiin postauksiin en juurikaan saa kommentteja. Ylipäätään eniten kommentteja ovat kirvoittaneet dieettaamiseen liittyvät postaukset, esimerkiksi tämä tai tämä. Laihduttaminen teemana näyttää siis kiinnostavan kovasti.

Haasteellista blogin kirjoittamisessa on se, että palautetta omasta hengentuotteestaan saa aika vähän. Pääsääntöisesti on varmaan niin, että kommenttien määrästä voi päätellä, onko teksti ollut kiinnostava vai ei. Toisaalta muita blogeja lukiessani tekstit voivat olla useinkin kiinnostavia, mutta niihin ei vaan tule kommentoitua mitään. Olen ajatellut asiaa niin, että kirjoitan niistä asioista, jotka ovat minulle itselle tärkeitä tai jollain tapaa merkittäviä. Niihin on joka tapauksessa varmasti kiva palata itsekin parin vuoden päästä uudelleen. Luulisin, että mikäli tätä ajanjaksoa pienten lasten kanssa ei taltioi erikseen muistiin, voivat muistikuvat näistä ajoista olla muutaman vuoden päästä aika hataria.


7. Millaisia lukijoita blogillasi on? Ovatko kaikki fitnessihmisiä vai intoutuvatko vähän vähemmän aktiivisetkin ihmiset lukijoiksi?
Itse asiassa tiedän blogini lukijoista aika vähän. Toki osa lukijoista on vakkarilukijoita, jotka ovat käyneet näiden kuukausien aikana tutuiksi. Heidän tiedän itsekin harrastavan aktiivisesti salitreenejä. On muuten jännä juttu, miten tutuilta jotkut lukijat tuntuvat, vaikka emme ole koskaan edes tavanneet oikeassa elämässä. Sen sijaan sitä en tiedä, onko lukijoissa mukana myös vähemmän aktiivisia ihmisiä - ainakan kukaan heistä ei ole kommentoinut mikään. Lisäksi tiedän, että ainakin muutama tuttu ja oma äitini lukee blogiani. Olen tosi kiitollinen jokaisesta lukijasta ja mielestäni olisi vain rikkaus, jos mukana olisi sekä treenaavia, mutta toisaalta vaikkapa vasta liikkumisesta haaveilevia lukijoita.

8. Kerrot useammassa kohdin lähenteleväsi neljääkymppiä. Oletko huomannut iällä olevan merkitystä? Tuleeko se lukijoiden kanssa esille usein? Ovatko lukijasi suht saman ikäisiä? Luetko itse oman ikäistesi blogeja? 
Mietin kovasti jossain vaiheessa, että tuonko ikääni esille missään kohdin. Iällähän ei sinällään ole mitään merkitystä, ja itsekin luen kaiken ikäisten blogeja. Blogin sisältö siis ratkaisee, ei ikä. Se, että olen tuonut iän esille kertoo varmaankin siitä, että olen itsekin vasta ihan hiljattain tajunnut sen, että todellakaan ne nelikymppiset eivät ole enää kovinkaan kaukana. Ehkä tässä on jonkinlaista ikäkriisiä havaittavissa? Ikääni en ole tuonut kuitenkaan siksi esille, että olettaisin saavani jotain anteeksi ikäni puolesta. Tiedän monia upeassa kunnossa olevia nelikymppisiä naisia, ja pidänkin heitä esikuvinani. Toivoisin, että voisin neljäkymmentä täyttäessäni olla elämäni kunnossa. Itse asiassa asetinkin tämän tavoitteekseni, kun mietin tavoitteitani treenamisen suhteen.


9. Olen huomannut, että fitnessblogeissa usein bloggarilta toivotaan ohjeita esim. treeneihin tai ruokavalioon. Oletko sinä joutunut tähän neuvonantajan asemaan? Jos olet, niin aiheuttaako se koskaan paineita? Yksi juttu kun sopii yhdelle eikä ollenkaan toiselle, esim. ruokavalion kohdalla.
Havaintosi on varmasti aivan oikea, mutta itse en ole joutunut tähän neuvonantajan asemaan. Toisaalta en ole liikunta-alan ammattilainen, joten neuvojen antaminen voisi olla hankalaa, ja enhän toki osaisi kaikkiin kysymyksiin varmasti vastatakaan. Mutta jos joku siltikin kysyisi jotain, vastaisin siihen toki mielelläni, tarkastellen asiaa oman kokemukseni pohjalta.

10. Miksi sinun blogisi kannattaa laittaa lukulistalle?
Kirjoitan blogissani treenaamiseen liittyvistä myötä- ja vastoinkäymisistä ihan tavallisen työssäkäyvän perheenäidin näkökulmasta. Uskon, että tavoitteisiin voi päästä käyttämällä tervettä maalaisjärkeä sekä treenaamisen että ruokavalion suhteen. Myös rentoutumista tarvitaan! Vaikka välillä blogissa mennään myös tasaisempia kausia, ei se tarkoita sitä, etteikö myös tavoitteita tulisi asetettua. Tervetuloa mukaan seuraamaan, pääsenkö kohti tavoittemaani elämäni kuntoa!

Kiitän Sisublogia antoisista vastauksista ja teille muille toivotan hyviä lukuhetkiä!


Kuvat: Sisublogi

torstai 4. syyskuuta 2014

Pelastava blogirutiini

Blogirutiini. Miten tylsä sana. Rutiini ei kuulostaa sanana yhtään innostavalta mutta ilman sitä moni asia jäisi tapahtumatta. Ajattelin kuitenkin vinkata teille juuri tästä uhkaavan kuuloisesta rutiinista, sillä siitä voi olla jollekin teistä suurta iloa.

Nimittäin jos sinulla meinaa jäädä blogi päivittämättä tai unohdut vähän väliä jollekin epämääräiselle blogitauolle, saatat tarvita lukujärjestystä. Tämä rutiinitaktiikka sopiikin parhaiten juuri niille, jotka eivät postaa sata kertaa viikossa, sillä silloin koko homma voi vähän kuin unohtua, kun se ei ole koko ajan mielessä. Mikä ettei himopostaajakin voisi rutinoitua, jottei blogi vie kaikkea aikaa ja energiaa.



Rutiini ei siis ole niin kamalaa, miltä se kuulosta! Se on oikeasti hyvä juttu! Blogirutiinin tarkoituksena on olla bloggausta edesauttavaa eikä kaiken ilon vievää pakkopullaa (jos siltä tuntuu vaikka on rutiini tai ei, kannattaa miettiä, onko bloggaus sinun juttusi sittenkään).

Aloita tästä: mieti, mitä kaikkea postauksen tekemiseen kuuluu. Kirjoita koko prosessi ylös paperille. Lista voi sisältää vaikka jotakin tällaista:
  • Aiheen keksiminen 
  • Taustatiedon etsiminen ja siihen tutustuminen, kuvien suunnittelu 
  • Kuvien ottaminen/etsiminen 
  • Postauksen kirjoittaminen 
  • Kuvien lisääminen 
  • Postauksen oikoluku ja muokkaus 
  • Otsikon keksiminen 
  • Postauksen julkaisu 
  • Postauksen jakaminen somessa 
  • Kommentteihin vastaaminen 
Siinä on pääpiirteissään yhdenlainen prosessi tehdä blogipostaus. Koska olet jo muutaman postauksen pyöräyttänyt, osaat varmasti karkeasti arvioida, kuinka kauan kuhunkin juttuun menee aikaa. Yhtenä kertana postauksen kirjoittamiseen voi mennä muutama kymmenen minuuttia ja toisella kerralla se vaatii jo useamman tunnin. Mutta ajattele sellaisia keskivertoja, sillä ajan kanssa sinulla on pelivaraa.

Sitten pääset jo luomaan sitä rutiinia. Kuvitellaan, että julkaiset yhden jutun viikossa (se on kuulkaa paljon, ei vähän!) ja postausprosessi on tuo yllä mainittu. Sunnuntai-iltana otat kalenterin esille ja ripottele postausprosessisi sinne ajallisesti ja ennen kaikkea psyykkisesti hyviin kohtiin. Ihan ensin tietenkin päätät minä päivänä julkaiset juttusi. Sanotaan, että julkaiset postauksesi aina perjantaina. Laitat kalenteriisi, että tiistaiaamuna keksit aiheen ja etsit taustatietoa. Teet sen aamulla, koska silloin aivosi vielä toimivat ja silloin sinulla on aikaa ennen päivän muita pakollisia rientoja. Maanantaiaamulle sitä et laittanut, koska olet aina silloin huonolla tuulella ja ideointi ei onnistuisi.

Seuraavan pointin, eli kuvien ottamisen, laitat keskiviikolle iltapäiväksi klo 17. Silloin on vielä valoisaa ja tiedät jo, mitä alat räpsiä. Siinä ei kauan nokka tuhissut.

Prosessi jatkuu torstaiaamuna, jolloin sinulla on taas hyvin aikaa ja yleensä myös energiaa kirjoittaa ensimmäinen versio postauksesta ja asetella kuvat paikalleen. Torstaina et murehdi blogistasi muuten.

Perjantaina alkuillasta, kun olet jo viikonlopun tunnelmissa, on yleensä sopiva hetki lukaista juttu uudestaan läpi ja tehdä mahdolliset muutokset. Myös otsikko on jo tässä vaiheessa tullut mieleesi. Laitat sen siis paikoilleen ja julkaiset jutun. Samassa rytäkässä jaat postauksen myös kaikissa haluamissasi paikoissa.

Kommenteille annat aikaa heti lauantaina aamulla ja sunnuntaina illalla, kun olet jo suunnittelemassa seuraavan viikon postausta kalenteri kädessä.

Muita huomioita:
Tärkeintä tässä blogirutiinin luomisessa on se, että tiedät mistä osista se juttu syntyy ja milloin sinulla on yleensä aikaa ja sopiva fiilis toimittaa blogiasioita. Kalenteriin kirjoittelu on myös tärkeää, sillä yleensä kaikesta vain omassa päässä suunnitellusta voi luistaa tuosta vaan. Kalenteriin tulee ainakin vedettyä viivoja ja rukseja, kun siellä olevia merkintöjä ei ole toteutettu. Jossain vaiheessa sellainen suttailu ja lusmuilu alkaa ketuttaa.

Todennäköisesti menee muutama kierros ennen kuin palaset loksahtavat oikeille kohdilleen. Esimerkin bloggari voi parin kokeiluviikon jälkeen huomata, että eihän se kuvien otto suju enää iltapäivällä keskiviikkona, vaan se on parempi tehdä aamupäivällä. Kuuntele siis itseäsi, että paras rutiini löytyy. Voit sitten toteuttaa samaa rutiinia vaikka ihan joka viikko, jos aikataulusi on edes suht säännöllinen.

Ja jotta et aloittaisi joka viikko ihan tyhjän päältä aiheiden kanssa, kannattaa tehdä kuukausittain suunnitelma siitä, mistä aiheista ainakin tulet postaamaan. Muista huomioida kaikki velvoitteet, kuten yhteistyökumppaneiden kanssa sovitut päivämäärät. Samantyyppisen blogirutiinin voi tietenkin luoda myös tiheämmin postatessa. Silloin voi tehdä useamman pointin kerralla tai esimerkiksi suunnitella useampia postauksia yhtenä ajankohtana.

***
Minulla ei ole toistaiseksi blogin kirjoittamisen kanssa vastaavaa rutiinia, vaikka olen yrittänyt ja onnistunutkin implementoimaan sen työskentelyyni muutoin. Olen yrittäjä ja ilman rutiinihommia ja aikataulutusta homma lähtisi nopeasti lapasesta ja lapanenkin hukkuisi, vaikka sitä yrittäjän vapautta kuinka hehkutetaankin (no, rutiini mahdollistaa sen vapauden tässäkin tapauksessa, muuten olet jatkuvasti työn orja). Tämän kikan poiminkin yhdestä yrittäjäjutusta, ja sovelsin sitä vähän bloggareille sopivaksi. Blogin päivitys on toistaiseksi sellaisessa "sitten, kun ehdin" -kategoriassa mutta ehkä pitäisi ottaa omasta neuvosta vaarin, ja pyöräyttää sillekin ihan oma aikataulunsa!

maanantai 1. syyskuuta 2014

Blogikuukausi: Elokuun elämöinnit

Uusi kuu ja vanhat kujeet - sehän on taas kuukausikatsauksen paikka! Sinne meni elokuu 2014. Muistelkaamme häntä nyt: 


Kuukauden raha-asiat
Elokuussa oli jälleen ilmassa tilityksiä siitä, kuinka bloggareilla ei ole rahaa tai töitä (vitsi, kun en nyt millään löydä sitä yhtä juttua, jonka halusin teille linkata!). Omasta rahattomuudesta kirjoittaminen blogissa on edelleen aika iso juttu mutta sitä kuitenkin tehdään jonkin verran. Köyhyys-postauksesta saa yleensä myötätuntoa ja kehut siitä, että kissa on taas nostettu pöydälle. Kun tilanne on toinen, eli rahasta ei ole pulaa, bloggarit eivät edelleenkään kirjoittele siitä suoraan blogissaan. Mutta muissa medioissa omasta rahankäytöstä, tai jopa tuhlaamisesta, voidaan puhua hyvinkin paljastavasta. Tuhluriesimerkkiä näytti bloggari Alexa Dagmar Hesarin jutussa. Pointsit (sitten joskus) sille perusbloggarille, joka kirjoittaa hulppeasta varallisuudestaan ihan omaan blogiinsa!

Kuukauden pilipalitutkimus(ko?)
Elokuussa tutkittiin bloggareiden tienestejä ja muitakin ominaisuuksia. Blogibarometri kertoi, että 40% suomalaisista bloggareista saa palkkaa bloggaamisesta ja jopa 76 % saa rahaa tai rahanarvoisia etuja. Ja tyypillinen bloggari on sitten 31-vee nainen. Tunsitko jo itsesi ulkopuoliseksi, kun et kuulunut tähän porukkaan? No hätä, tässä oli tutkittu ja hutkittu vain 146 bloggaria eli pisaraa meressä!

Kuukauden ammattilainen
Kirjoitin joskus sata postausta sitten siitä, voisiko blogi olla hyödyksi työnhaussa. Viime kuussa silmiini osui Secret Wardroben postaus, jossa kerrottiin bloggarin työnhakutilanteesta, työkokemuksesta, toiveista uuden duuniin suhteen, jne. Ottakeehan tuosta jutusta mallia siihen, miten blogia oikeasti hyödynnetään työnhaussa! Voisitko sinä tehdä samanlaisen jutun blogiisi, jos etsit töitä?

Kuukauden paljastava blogiportaali
Okei okei, tätä portaalia ei perustettu elokuussa mutta ujutetaan se elokuu tähän sanomalla, että ainakin Xenia's Day aloitti sivublogin siellä elokuussa. Eli kyseessä on siis suht-tuore-mutta-ei-niin-freessin-näköinen Mamalife-portaali. Tuntuuko sinustakin siltä, että äitiblogit valtaavat maailman? Niiden suureen suosioon ja lukumäärään voi myös vaikuttaa se, että äitien elämästä ovat kiinnostuneet myös aivan toisessa elämäntilanteessa olevat immeiset, joita koukuttaa äippien realismi ja paljastelu. Do you agree? Tunnistatko itsesi? (Tämmöisen käsityksen sain Focus on Fashionin hyvästä postauksesta, jossa analysoitiin sitä paljonko blogissa sopii kertoa.)

Kuukauden #haaste
Kuukauden haasteeksi kiri loppukuun puolella tapaus nimeltä #kutsumua. Tyylinäytteen voit katsoa Kissanpäiväkimara-blogista. Tätä on näkynyt paljon muuallakin kuin vain blogeissa mutta aika moni bloggarikin on paperilapulle jotain raapustanut. Blogeissa asiasta avaudutaan vähän enemmän, kuin esimerkiksi Facebookissa, mikä on tietenkin nannaa haasteen vaikuttavuudelle. (Sain itse asiassa vinkin ujuttaa tähän kuukauden koontipostaukseen tämän haasteen. Vinkkailkaa toki ihmeessä, jos teille tulee mieleenne jotain, joka tänne kuuluisi!)

Eipä mulla muuta. Syyskuuta kaikille!